Vesijuoksijat niputetaan usein yhdeksi joukoksi: kelluvat mummot. Tosiasiassa vesijuoksijat voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään: edellämainittu ja ne, joiden kohdalla painottuu vesijuoksun fysioterapeuttinen funktio.

Tapauksessa Labra vesijuoksu nivoo pitkälti Aleksi Paavosen coachaaman uintiprojektin laajempaan kuntoutusprojektiin, jossa puikoissa ovat maanpäällistä kuntoutusta pääosin ohjaava urheiluhieroja Mia Lindholm ja vedessä tehtävää kuntoutusta ohjaava, rautaista ammattitaitoa mm. kilpa- ja hylkysukeltajanakin kerännyt Urheiluhallien liikunnanohjaaja Kirsi Alanen. Tässä jutussa Kirsi kertoo faktaa vesijuoksusta. Jutun kuvat ovat pääosin videoinnista, jonka Kirsi järjesti loppukeväällä 2015. Videosta näkyy rajusti, että ongelmia on ja korjattavaa riittää.

Haarahyppyjä

Toisen jalan osittaisen halvauksen vuoksi jalkatyö on uinnin heikoin osa. Kuntoutuksen näkökulmasta vesijuoksussa haetaan siirrännäisvaikutusta vedessä tehdyistä liikkeistä kuivalle maalle, uinnin näkökulmasta potkutekniikan kehittäminen on välietappi matkalla kohti marraskuun VSM:iä.

Faktaa vesijuoksusta

Vesijuoksu on tullut hevospiireistä.

Hevosten lihaksia ja niveliä on jo pitkään harjoitettu / kuntoutettu vedessä. Vesijuoksu sopii myös ikääntyneille, leikkauksista toipuville, kuntoutujille ja liikuntarajoitteisille ihmisille. Kuntoutusmuotona vesijuoksu on eri asia, kuin stereotypiat antavat ymmärtää.

Hevonen kuulee ennakkoluuloista (kuvakaappaus)
Polvennostokävelyä

Vesijuoksu on fysiologisesti uinnin vastakohta sikäli, että uimari pyrkii mahdollisimman pieneen vedenvastukseen, juoksija taas mahdollisimman suureen. Vesijuoksulla pyritään saamaan kuntoakohottavia ärsykkeitä, lihasvoimaa sekä lisäämään nivelten liikkuvuutta. Nämä ovat suoraan verrannollisia lisääntyneeseen toimintakykyyn. Pystyasento vaatii paljon vartalonhallintaa. Mitä hitaammin liike vedessä tehdään, sen enemmän tarvitaan tasapainoa kun taas mitä nopeammin liike tehdään, sen enemmän se vaatii voimaa.

Pystyasento on olennainen, sillä vesijuoksun fysiikka perustuu virtausdynamiikan, nosteen ja hydrostaattisen paineen vaikutuksiin. Jalkojen ollessa puolisentoista metriä syvemmällä kuin rintakehä, paine-ero auttaa laskimoverta nousemaan takaisin rintakehän alueelle, jolloin verenkierron häiriöistä kärsivien hapenkuljetus helpottuu. Vedenpaineen antama apu yhdistyy veden nosteen antamaan kevennykseen. Vesi kannattelee noin 90 prosenttia kehon painosta, mikä mahdollistaa suuret toistomäärät.

Harjoituksen keston ja säännöllisten harjoitusten pidentyessä lihaksia komentavien liikehermojen reaktiot vahvistuvat, mikroverisuonten tilavuus kasvaa ja solujen energiantuotannosta vastaavien mitokondrioiden määrä lisääntyy.

Veden vastus nousee suhteessa liikkeen nopeuteen nähden. Suurimmillaan vastus voi olla yli 40 kertaa suurempi kuin ilmassa.

Noste lisää harjoittelussa säätövaraa ja tasapainoa. Nostetta lisäävien välineiden merkityksen oivaltaa parhaiten jättämällä ne pois, jolloin vedessä voi edelleen juosta, mutta treeni on kuormittavampaa ja horjuvampaa. Eniten nostetta lisäävä varuste on vesijuoksuvyö.

Juoksua vyön kanssa

Vyö auttaa tekemään liikkeistä teknisesti puhtaampia. Vyön keventävän vaikutuksen sijaan juoksijan tulisi keskittyä kehon asentoon ja lihasten hallintaan. Nivelkulmien ja asennon tunteminen vedessä on hieman vaikeampaa kuin kuivalla maalla.

Valmennuksella on keskeinen rooli, sillä omatoiminen järkeily johtaa helposti tekniikkavirheisiin. Videoiduista pystypotkuista näkyi esimerkiksi, että polvet koukistuvat liikaa, mikä uinnissa vie potkuista tarvittavan piiskamaisuuden. Potku lähtisi lantiosta, kunhan polvi olisi suorana.

Pystypotkuja. Polven taipuessa paljon, vaparin potkun voima ei lähde oikeaoppisesti lantiosta.

Liikkeistä näkyi myös yleinen räjähtävyyden puute ja vammajalan liikeradoissa pulmia, joita kuivalla maalla ei voisi havaita. VSM-matkan seuraava etappi on fiksata havaittuja pulmia ja koettaa muistaa esimerkiksi lantionkerron merkitys kuivallakin maalla. Toistoja, toistoja, homma lihasmuistiin ja ongelmia korjaamaan. Forza!

Potkusettiä Märskyssä

Juttu on kirjoitettu yhteistyössä Urheiluhallien Kirsi Alasen kanssa.