Swipe to switch between stories

Lue lisää

Terveiset Thanyapurasta

Mikä yhdistää useita Rion uinnin olympiamitalisteja, lukuisia ME-uimareita, monia uinnin euroopanmestareita, uinnin ja triathlonin maajoukkueita, satoja kilpauimareita ja kymmeniä seuroja ympäri maailman ja tennishuippu Maria Sharapovaa? ”Piilossa oleva treeniparatiisi,” kuten Sharapova asian muotoili ollessaan WTA-rankingin kakkonen. Keskellä thaimaalaista maaseutua, kumipuuplantaasien keskellä, erinomaisen hotellin ympärillä on lentokentän kokoinen urheiluresortti Thanyapura . Sen suorituspaikat kelpaisivat olympialaisiin liki lajissa kuin lajissa ja siksi monet olympiaurheilijat ja maajoukkueet leireilevät täällä.…

Lue lisää

Suunnittelemattomasta syömisestä

Ruoka on teema, jolta ei urheilublogeja lukiessaan voi välttyä. On kyseessä sitten juoksemiseen, kehonrakennukseen tai oikeastaan mihin tahansa lajiin keskittyvä blogi, kuuluu ruokavalion ja urheiluun sopivien tankkausvinkkien esittely blogien vakioaihepiiriin, josta jokaisella kirjoittajalla tuntuu olevan jotain sanottavaa. Itse olen intohimoinen kokki, jolle ruuan valmistaminen ja nauttiminen hyvässä seurassa on äärimmäisen tärkeää. Syön monipuolista ja terveellistä kasvisruokaa, ja viime vuonna elin joka toisen kuukauden pelkällä vegaaniruokavaliolla. Tänä vuonna haaste jatkuu – tosin tällä kertaa koetan pitäytyä pelkä…

Lue lisää

Alkuvuoden kisasaldo: tuskallinen askel taakse ja kaksi eteen

Tässä kirjoituksessa vedän yhteen vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen kisakokemukseni, kaikki Märskystä. Kohdallani kolmet kisat muodostivat kokonaisuuden: Simmis-uinnit 23.1 (pitkä rata) olivat tuloksellisesti askel taakse molemmilla vakiomatkoillani, mutta analyyttisen itseruoskinnan ansiosta niistä seurasi maaliskuussa kaksi askelta eteen. Lyhyen radan HSS-cupissa 13.3. ja pitkän radan VSM-kisoissa 26-27.3 rikoin kaikki omat ennätykseni. Detaljeja aikoineen ja kehityskäyrineen löytyy Uimaliiton OctoOpen -palvelusta. Mutta alla ensin askel taakse pitkällä radalla. Askel, joka ravisti hereille. 1. Simmis-uinnit 23.1.

Lue lisää

Eka askel kohti priimusmaisteria otettu!

Vähän aikaa sitten vietin varsin merkillisen aamun Urheiluhallien uimakouluvastaavan Jannikan kanssa Märskyssä. Merkillisen aamusta teki tapaamisen aihe: minun oli nimittäin tarkoitus tehdä mahdollisimman monta uimamaisterimerkkiin vaadittavaa suoritusta, ja Jannika puolestaan oli paikalla hyväksymässä näitä suorituksia. Uinti ja urheileminen on minulle ennen kaikkea keino pysyä terveenä ja jaksaa arjessa, enkä siis lähtökohtaisesti tavoittele yhä parempia tuloksia hampaat irvessä tai halua kilpailla kenenkään muun kanssa. Olin kuitenkin jo jonkin aikaa leikkimielisesti haaveillut uimamaisterin tittelistä, ihan vain itsen…

Lue lisää

Olkapäävaurio ja 15 viikon pakkolepo: eli kun vesieläin sählää kuivalla maalla

Käsittelen tässä olkapäävammaa, joka on uimareilla yleinen ja Suomessa yksi yleisimpiä 40-50 -vuotiaiden tuki- ja liikuntaelinten vammoja. Liki kaikki maakravutkin, niin terveet kuin sairaatkin, saavat vastaavantapaisen labrumvaurion viimeistään seitsemänkymppisinä, joten oma kokemukseni saattaa kiinnostaa muitakin. Vammaisuudellani ei ole mitään tekemistä itse olkapäävaurion kanssa. Viitteitä löytyy esim googlaamalla ”Duodecim kiertäjäkalvosimen repeämä,” englanniksi googlaten parempia: ”supraspinatus tear”. Tämä blogimerkintä ei sitten ole lääketieteellistä lähdeaineistoa, vaan mahtava proosamainen kertomus onnesta onnett…

Lue lisää

Voittajan filosofialla Simmis Arena -uinteihin

1. Voittajan filosofia Fenix-linnun tarinassa lintu kärtsäs, mutta nousi tuhkastaan. Ikaros puolestaan lensi liian lähelle aurinkoa, kärtsäs ja delas. Ikaros oli idiootti! Itse nousin tuhkasta delfiinin muodossa: bourdieulaisittain vaihdoin kilpailun kenttää akateemisesta “uintikenttään” ja koska samalla downshiftasin, minun ei tarvitse kilpailla muita, kuin itseäni vastaan. Vaikka häviäisin, voittaisin. Voitan siis joka tapauksessa. 2. Tieteellistä uintia Rautainen kuva. Allaolevalla  yksinkertaisella kaavalla saamme laskettua, että voimantuoton ja uintitekniikan virheiden vaikutuksen kasvaessa, uidessa…

Lue lisää

Kun tökkii

Vaikka saankin uinnista useimmiten iloa ja energiaa arkeen, on hetkiä, jolloin haluaisin vain heittää hanskat tiskiin (tai räpylät uimahallin seinään). Viimeiset viikot ovat sujuneet vähän sellaisissa merkeissä. Aiemmissa postauksissani olen hehkuttanut sitä, miten mukavaa on ollut viime vuosina huomata, kuinka olen kehittynyt uimarina etenkin tekniikan suhteen. Tätä kirjoittaessani fiilikset ovat oikeastaan aivan päinvastaiset: olen joutunut myöntämään, että tekniikassani riittää parannettavaa rutkastikin. Toissaviikolla sain elämäni ensimmäistä kertaa omaohjausta uintiin. Tapani mukaan jännitin tuntia etukäteen kuin p…

Lue lisää

Pelottava Märsky?

Helsingin lukuisista uimahalleista olen viime aikoina vieraillut eniten Mäkelänrinteen hallissa. Työpaikkani on melko lähellä, ja kotoakin pääsen kätevästi paikalle yhdellä kulkuvälineellä, joten uimiset on ollut helppo yhdistää arjen rytmiin. Voisi oikeastaan sanoa, että meistä on tullut suuren ja mahtavan Märskyn kanssa aika hyviäkin kavereita, sillä joskus tapaamme jopa kolmesti viikossa. Talvista kuvaa… Aina näin ei kuitenkaan ole ollut: ennen ensimmäistä virallista uintikurssiani en nimittäin koskaan ollut käynyt Märskyn urheilukeskuksessa yläkerran kahvilaa lukuunottamatta. Vaikka uin aktiivisesti ennen kurs…