Kevät tuo mukanaan ison liudan juoksutapahtumia, yhteislenkkejä ja treenitapahtumia, joihin osallistua. Itselläni näihin liittyy valinnanvaikeus, mihin kaikkiin pystyy osallistumaan ja mitkä siirtyvät seuraaville vuosille. Viime vuonna samaiseen aikaan kärsin reisivammasta ja lähdin Helsinki City Runille testaamaan, pystynkö ylipäätään ottamaan juoksuaskelia. Juoksun onnistuessa uskalsin pari viikkoa myöhemmin lähteä Tukholman maratonille. Tämän vuoden tapahtumakalenteri näyttää toisenlaiselta triathlon-tapahtumien vuoksi. Ellei Kuusijärven perusmatka olisi heti kesäkuun alussa, olisin todennäköisesti parasta aikaa viimeistelemässä harjoitteluani Tukholmaan tänäkin vuonna.

Kahteen edelliseen viikkooni on mahtunut kaksi mahtavaa juoksutapahtumaa! Toiseen osallistuin 2XU:n kutsumana ja toinen oli perinteinen Helsinki City Run. Sandis Trail Sprint  järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kyseessä oli polkujuoksutapahtuma Santahaminan sotilasalueella. Aivan upea meininki ja missä ympäristössä! Puitteet juoksemiselle hakevat vertaistaan. Sarjoja oli kaksi, 7 km ja 14 km. Olin ilmoittautunut 14 km sarjaan, mutta jätin toisen kierroksen väliin puhtaasti turvallisuustekijöistä johtuen. Aamupäivän sateen jälkeen kalliot olivat niin liukkaat, että ensimmäiselläkin kierroksella oli haastetta pysyä pystyssä. Puhumattakaan toisen kierroksen väsyneistä jaloista yhdistettyinä noihin olosuhteisiin!

Polkujuoksu oli itselleni aivan uusi laji ja vei kyllä sydämeni mennessään! Juoksureitti kulki halki metsien, hiekkakentän, kallioiden ja rantakivikon kohti loppumatkan esterataa. 7 km matkalle mahtui uppoamista suohon polvia myöten ja muutama liukastuminen. Sekä loppumatkan reitiltä eksyminen! Loppuviimein saavuin maaliin neljäntenä naisista. Juoksemassa kanssani olivat Elina sekä Harri . Maalista suoraan juoksimme vaatteet päällä mereen uimaan ja lopuksi ansaituille sotilaskodin munkkikahveille!

HCR on mielestäni yksi Suomen parhaiten järjestetyistä juoksutapahtumista. Aina paljon tuttuja juoksemassa ja kannustamassa. Fiilis tämän vuoden tapahtumaan osallistumisesta oli korkealla jo ennakkoon ja maaliviivan ylittämisen jälkeistä olotilaa on vaikea edes kuvailla! Juoksin oman puolimaratonin ennätykseni, aikana 1.45.52. Lähdimme samalla kokoonpanolla lähtöviivalta kuin Sandiksessa, ja alkumatkakin taittui vielä yhtä matkaa. Itselläni menohalut voittivat muutaman kilometrin jälkeen ja lähdin paukuttamaan ehkä pykälän liian lujaa. Vauhti nimittäin alkoi hiljentyä noin 17 km kohdalla, jonka jälkeen käytin parin kilometrin ajan kaikki tahdonvoimani eteenpäin päästäkseni. Ihana Elina tuli 19 km kohdalla takavasemmalta ja tsemppasi minut maaliin! En olisi koskaan juossut viimeistä kahta kilometriä kyseistä vauhtia ilman Elinan kannustusta ja lausahdusta: ”Nyt tulee enkkarit meille molemmille!” Fiilis maaliin päästyäni ja loppuajan tajuttuani oli huikea. Lähdin tavoittelemaan viime vuoden aikaa 1.50 tai sen alle ja pääsin kyllä paremmin kuin hyvin tavoitteeseeni. Tästä on hyvä aloittaa tämä kesäkausi!

Kuvista kiitos Elina Miettunen ja Jesse Väänänen.