Lueskelin vanhoja treenipäiväkirjoja ja huomaan selkeän jokavuotisen trendin halliuinnin aloittamisessa: se ei meinaa alkaa. Viime vuonna kyse ei niinkään ollut siitä etteikö haluaisi, vaan ettei ole ollut tarvetta. Ensi kesän kuviot kisailuiden suhteen on olleet sen verran levällään, ettei ole ollut mitään pakotetta lähteä uimaan. Aikaisemmin selkeä tavoite tulevalle kesälle motivoi tekemään asioita sen eteen. Tällä hetkellä mahdollisuuksia on niin paljon, ettei ole osannut valita niistä. Sen tiedän, että oli tavoite mikä tahansa, juoksua siihen kuuluu ja sitä onkin tullut tahkottua enemmän kuin hetkeen. Ja ehkäpä juoksun rasittama kroppa juuri tuntui tarvitsevan jotain muuta. Uintia.

Uinnin kannalta tilanne oli viime syksynä siinä mielessä aikaisempaa parempi, että kun oli onnistuneesti piiskannut itsensä altaaseen, uinti oli lopulta kivaa. Jo toisella uintikerralla huomasin treenin loputtua uineeni 3 km! Siis kolme kilometriä!! Aika hyvä saavutus, kun lähtötilanteessa toive oli vain päästä altaaseen asti. Positiivisiin uintikokemuksiin on luonnollisesti vaikuttanut se, ettei allas ole ollut ihan tupaten täynnä ja samalla radalla olevat hitaampaa uivat ovat osanneet antaa tarvittaessa tietä. Vaikka uintia on tullut harvakseltaan, olen yllättänyt itseni myös sen sujuvuudella. Seuraava projekti onkin tehdä 30 minuutin testi, jonka jälkeen voi sitten todeta olleensa joko oikeassa hyvän uintikunnon suhteen, tai mennä häntä koipien välissä takaisin altaaseen tekniikkaa hinkkaamaan.

Itse innostuin loppuvuoden puolella vedoista, myös juoksussa ja pyöräilyssä. Tuntuu, että nimenomaan hieman nopeammalla vauhdilla saan eniten hyötyä tekniikkaa ajatellen. Toki perusvauhti myös kasvaa tehotreenien myötä. Varsinaisiin tekniikkatreeneihin olen määrännyt itselleni ”keep it simple” -tyyppisen toteutustavan. Vähemmän on enemmän. Treeneissä painopiste keskittyy enemmän erivauhtisiin vetoihin, jotta ensi kesänä reservistä löytyisi muitakin uintivauhteja kuin ihan ok tai hapoilla.

Viimeisin toteutettu treeni meni seuraavanlaisesti:

  • Yhteensä 2000 m
  • 300 m alkuverryttely
  • 300 m tekniikkaa
    Skullaus + yhden käden uinti lepäävä käsi edessä, välissä aina vähän vaparia, että tekniikka tarttuisi itse uintiin.
  • 1000 m vetoja: 2 x 200, 2 x 100, 4 x 50, 8 x 25
    Matkan lyhetessä vauhdit kasvavat. Palautukset vaihtelivat, mutta aika pitkiä olivat, niin että jaksoi taas hyvin ja hyvällä tekniikalla.
  • 400 m loppuverryttely

Siinä tuli huomaamatta polskittua kaksi tonnia ja vetojen jäljiltä olo oli hyvä. Lopuksi vielä perinteisesti totuttelemaan kylmäaltaaseen. Viime vuosi tuli keskityttyä selkeästi johonkin aivan muuhun kuin uintiin, sillä uintikilometrejä on kertynyt tähän mennessä surkeat 68 kappaletta. Tosiuimarin perus-viikkosaldo… Siihen nähden oma uintikunto tuntuu ihan positiiviselta. Mutta katellaan sitä sitten uudelleen sen testin jälkeen.

Treeni-intoa kaikille tavoitteista riippumatta!

Anu