Jokaisen ihmisen elämässä on ajanjaksoja, jolloin mieli on maassa, kaikki tuntuu mahdottomalta tai elämä potkii muuten vaan teräskärkisellä kengällä päähän. Suru, stressi ja ahdistus ovat läsnä aamusta iltaan, nukahtaminen on vaikeaa ja sydämen paikalla painaa kylmä ja raskas kivenjärkäle. Vaikeina aikoina on mahdotonta innostua uusista haasteista ja tsempata itseään huippusuorituksiin, kun jo pelkän arjen pyörittäminen ja muiden ihmisten vaatimuksiin vastaaminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä.

Pahaa oloa on kuitenkin mahdollista helpottaa liikkumalla tavalla, joka juuri sillä hetkellä tuntuu itselle sopivimmalta. Tässä henkisen hyvinvoinnin palauttamiseen tähtäävässä liikunnassa eivät normaalit itselle asetetut tulosvaatimukset, treenisuunnitelmat tai -ohjelmat päde. On tehtävä sitä, mikä tuntuu hyvältä ja mihin omat voimavarat riittävät.

Kun henkilökohtainen kriisi on päällä, ajatukset pyörivät yleensä taukoamatta sen kaikista vaikeimman asian ympärillä. Mihinkään muuhun on vaikea keskittyä, eikä toisaalta ongelmien vatvominenkaan johda kunnolla oikein mihinkään. Oman elämän kriisinhallinnan kannalta olisikin tärkeää, että mieltä painavasta asiasta pystyisi välillä irrottautumaan kokonaan edes lyhyeksi hetkeksi ja toisaalta omille ajatuksille tulisi välillä antaa aikaa järjestäytyä oikeaan perspektiiviin minkään sitä häiritsemättä.

Mielen tyhjentäminen painavista ajatuksista onnistuu yleensä parhaiten sellaisen tutun ja sopivasti rasittavan liikuntamuodon avulla, joka vaatii myös jonkin verran keskittymistä. Omiin taitoihin nähden liian vaikeaa tai itselle täysin vierasta lajia ei ehkä tällaisessa tilanteessa kannata lähteä kokeilemaan, sillä ylikuormittuneet aivot eivät välttämättä kykene omaksumaan tehokkaasti uutta, ja kokeilu saattaa johtaa epäonnistumisen tai turhautumisen tunteisiin. On myös yhdentekevää, kiinteytyykö kroppa tai kasvavatko lihakset tällä liikunnalla; tavoitteellisen treenin aika on myöhemmin.

Ajatusten nollaamiseen hyvin sopivia lajeja ovat esimerkiksi kävely, juoksu ja uinti, joissa tekniikkaan ja tahtiin keskittyminen ei vie liikaa tilaa omilta ajatuksilta. Vaikeita asioita pyöritellessään useimmat meistä kaipaavat omaa rauhaa ihmisvilinän sijaan ja etenkin silloin säännöllinen lenkki luonnossa toimii tehokkaana mielialalääkkeenä. Liikunnan ja metsässä samoilun on nimittäin todettu vaikuttavan stressiin ja masennukseen mielialaa kohottamalla ja verenpainetta laskemalla. Liikuntaa ja luontoa voidaan hyödyntää paitsi ennaltaehkäisevästi, myös jo olemassa olevia oireita lieventävästi.

Jos oman jaksamisen kanssa tekee valmiiksi jo tiukkaa, kannattaa valita hyvällä omallatunnolla se helpompi vaihtoehto. Jos et jaksa juosta, kävele. Jos et jaksa lähteä ihmisten sekaan kuntosalille tai jumppaan, lähde metsään. Kriisiliikunnan tarkoituksena on elvyttää ja antaa voimaa, ei viedä viimeisiä voimia ja vaikeuttaa ennalleen palautumista entisestään.

Liikkumisesta, tai tilapäisestä liikkumattomuudesta, ei kannata ottaa itselleen ylimääräistä stressiä. Vaikka liikkumaan lähteminen ei aina ole helppoa tai hauskaa, se kannattaa aina.

Hengitä syvään. Suorista selkäsi ja nosta katseesi. Liiku.