Juttuni sisältää vinkkejä ensimmäisiin triathlon-kisoihin osallistuville!

Avasin triathlonkauteni ”kevyesti” sprinttimatkalla. Yritin olla ottamatta paineita siitä, että kyseessä oli SM-kisa ja naisten yleinen sarja – mukana sellaisia nimiä kuin Kaisa Lehtonen... Kisakalenterini mukaan tämän kuitenkin oli tarkoitus olla ”vain” harjoituskilpailu.

Jos joidenkin mielestä lyhyet matkat ovat niitä ”helpompia”, niin tässäpä tulee täysin vastakkainen mielipide. Pitkät matkat ovat ehdottomasti helpompia, koska niillä edetään lyhyisiin matkoihin verrattuna rauhallisemmin. Sprinttimatkan haaste onkin juuri siinä, että lyhyellä matkalla tulisi saada kaikki paukut käytettyä eli toisin sanoen, mennä ihan *piip* kovaa.

Kisaa edeltävänä päivänä mulla oli hyvin aikaa pakkaamiseen, pyörän fiksailuun, viimeiseen uintitreeniin ja yleiseen kisafiilistelyyn. Kokeneet pyörän raksuttajat tekevät mankeleilleen varmasti vaikka minkälaisia taikoja ennen kisaa, mutta kaltaiseni wanna be -pyöräilijöiden on tyydyttävä hiukan vaatimattomampaan valmistautumiseen. Itselläni on tapana pestä pyörä, öljytä ketjut, täyttää renkaat sekä tarkistaa säädöt satulasta, tangosta ja jarruista. Kyllä siinäkin jo kätensä likaiseksi saa. Siinä voi sitten kuvitella olevansa ihan niin mahtava fillari-insinööri, kuin itse haluaa. ;) Kannattaa muuten muistaa myös tarkistaa pyörän tangon vaatimukset kisasäännöistä! Peesivapaisiin kilpailuihin ei nimittäin saa osallistua aero-tangon kanssa.

Useimmat aloittelijat varmaan pähkäilevät etenkin sen kanssa, mitä kannattaa pakata mukaan. Erilaisia pakkauslistoja on varmaan ihan yhtä monta kuin on triathleettejakin. Lisäksi tarvittavien varusteiden määrä vaihtelee aika paljon riippuen kisasta ja säästä. Tässä nyt kuitenkin sääksitriathlonin pakkauslistani esimerkiksi:

  • Pyörä
  • Pyöräilykengät
  • Kypärä
  • Juomapullot
  • Kisapuku
  • Märkäpuku
  • Uimalakki
  • Uimalasit
  • Lenkkarit
  • Sukat
  • Pikkupyyhe (vaihdossa voi nopeasti pyyhkiä suurimmat roskat jaloista ennen kenkien laittamista)
  • Aurinkolasit
  • Rakkolaastarit
  • Urheiluteippi
  • Icepower
  • Vauvaöljy (strategisiin paikkoihin märkäpuvun alle)
  • Pyyhe
  • Vaihtovaatteet

Lisäksi satulalaukusta kannattaa löytyä (vaikka et halua näitä tarvita):

  • varasisärengas
  • rengasraudat
  • hiilidioksidipumppu
  • pyörän yleistyökalu

Tässä joitain hyödyllisiä tarvikkeita, joita kisalaukusta on hyvä löytyä. Oikeanpuoleisessa kuvassa on HEAD:n mikrokuitupyyhe, joka menee kätevän pieneen tilaan. Suosittelen!

Minulla on myös tapana tehdä jonkinlainen summittainen aikataulu kisapäivän kululle, koska se vähentää stressiä kisapäivänä huomattavasti. Mielestäni on ollut hyödyllistä käydä koko kisapäivän kulku mielessään läpi etukäteen. Yleensä opin kätevästi myös aikataulun ulkoa siinä samalla, joten vaikka tulostakin kisaohjelman yleensä mukaan, ei minun välttämättä tarvitse juuri vilkuilla sitä. (Kisaohjelma on kuitenkin hyvä tulostaa mukaan!) Minulla on tapana mennä paikalle aina hyvissä ajoin, koska mielestäni on mukavampaa, että jää ylimääräistä aikaa hengailuun ja seurusteluun, kuin että jossain vaiheessa tulee hirveä kiire. Seurustelulle kannattaa varata aikaa myös siksi, että triathleetit ovat niin mukavia! :)

Vinkki: Kisa-aamuna kannattaa syödä itselleen mahdollisimman tavallista ruokaa, ettei maha ainakaan mene sekaisin. Itselläni on tällä hetkellä tällainen vakkari-aamupala, joka toimii loistavasti aamuna kuin aamuna: 200 g marjoja, 2 dl kaurahiutaleita, 2 rkl siemeniä, 250 g maitorahkaa ja 1 tl hunajaa. Kaikki vaan sekaisin ja naamaan. Nom.

Tapani mukaan olin kisa-aamuna paikalla jo liian ajoissa muutaman muun hassun kanssa. Olipahan hyvin aikaa järjestää vaihtopaikka, tutustua reittiin ja syödä. Ilma vain oli niin hyinen, että oli pakko mennä hetkeksi autoon lämmittelemään. Kun sitten uskaltauduin jälleen ulos, löytyi paikalta jo mukavasti tuttuja, joiden kanssa vaihdella kuulumisia. Noin 30 minuuttia ennen lähtöä aloin pukea märkkäriä päälleni ja lähdin ottamaan alkulämpöjä järveen. 10 minuuttia ennen lähtöä huitaisiin vielä geelin naamaani, minkä jälkeen kuului ilmoitus että lähtöämme lykätään 20 minuutilla, koska eräs juna oli myöhässä (junarata kulki pyöräilyreitin poikki). Heh. No siinähän sitten hytisin vielä 25 minuuttia märässä puvussa ennen lähtöä. Uudet lämmöt järvessä ja sitten lähtökuoppiin.

Tämännäköistä kamaa löytyy tyypillisesti kirjekuoresta, jonka saat kisailmoittautumisen yhteydessä. Askartele kisanumerosi hakaneuloilla kiinni kuminauhaan. Voit toki käyttää myös omaa race beltiä, jos sinulta löytyy sellainen. Tarroilla merkitään ainakin polkupyörä ja kypärä. Myös muihin varusteisiin voi halutessaan laittaa tarroja. ”Chippi” on ajanottoa varten. Kiinnitä se vasempaan nilkkaasi.

Itse joudun joka kerta hetken miettimään, että mites tämä ”chippi” nyt taas oikeen kiinnitettiinkään... Joten tässä on nyt kaikille ensikertalaisille (ja vaikka kokeneemmillekin) ohjeet, miten se tehdään. :)

Vaihtopaikka voi näyttää esimerkiksi tällaiselta. Tässä tapauksessa T1 ja T2 olivat samassa paikassa. Toisinaan ne saattavat olla erikseen, jolloin oikeat varusteet pitää osata viedä oikeaan paikkaan. T1:ltä pitäisi löytyä ainakin pyörä, kypärä, pyöräilylasit ja kisanumero. Lisäksi saattaa kylmällä ilmalla tarvita esimerkiksi lisähihoja, liivejä tms. T2:lla tarvitset vain juoksukengät.

Kisan lähtö oli tällä kertaa oikein mukava. Meitä ei ollut kovin montaa, joten iskuja ei sadellut pahasti. Vesi (+ 18) oli mielestäni oikein miellyttävän lämpöistä ja uinti kulki mukavasti. Oli kiva huomata etten ollut porukan ainoa hitaampi uimari, vaan kanssani yhtä matkaa eteni myös muita naisia.

Ensimmäiseen vaihtoon sain kulumaan yli kaksi minuuttia, kun sähelsin numerolapun ja hanskojen kanssa... Tein jo kisaa edeltävänä iltana päätöksen, että tänä kesänä oikeasti harjoittelen vaihdot nopeiksi, mutta se päätös toki tuli tämän kisa kannalta hiukan liian myöhään. Päätös kuitenkin pitää. Aloitan vaihtojen harjoittelun jo tänään.

Pyöräily ei ole minulle vahva laji ja olen tänä vuonna harjoitellut sitä todella vähän, koska olen panostanut uintijuoksuun. Otin kuitenkin kaiken hyödyn irti peesivapaudesta ja meillä olikin hyvä neljän naisen letka, jonka avulla sain puristettua pyöräilyn vajaaseen 44 minuuttiin, mikä on mulle ihan hyvä suoritus. Ja oikeasti puristin kyllä tällä kertaa, enkä yhtään edes miettinyt jalkojen säästelemistä juoksua varten. Kylmä ilma ja tuuli eivät mitenkään helpottaneet suoritusta.

Toinen vaihto sujui paljon paremmin ja myös juoksu kulki hyvin huolimatta siitä, että olin polkenut jalkani melko raskaiksi. Ohitin yhteensä kolme naista juoksun aikana. Yksikään ei valitettavasti kisannut kanssani samassa sarjassa :P

Kokonaisaikaan 1.23.26,6 en voi olla muuta kuin todella tyytyväinen. Sijoitus oli 10. eli sarjan jumbo, mutta sehän ei mitään haittaa :) Viimeistään ensi vuonna aion jo alittaa 1.20! Vähän tekisi mieli yrittää uutta sprinttiä vielä tämän kauden lopullakin, mutta kisakalenteriin ei taida enää mahtua.

Vaikka olinkin antanut kisassa kaikkeni, innostuin illalla vielä extempore ilmoittautumaan seuraavan päivän Vanajanlinna-triathloniin, johon olin joka tapauksessa menossa HEAD swimmingin kanssa. Niinpä siis kisasin ”vajaan” sprintin (425/22,5/5,2) vielä seuraavanakin päivänä. Ei tullut yllätyksenä, että edellisen päivän kisa painoi jaloissa etenkin juoksun aikana. Loppuaika 01:23:57.

Vanajanlinna oli kuitenkin kaikinpuolin todella hieno tapahtuma. Osallistujia oli vain vajaa 70, mutta tunnelma oli siitä huolimatta todella hieno. Reittikin oli hauska ja hieman erilainen, kuin kisareitit yleensä. Se kierteli Vanajanlinnan mailla, hienoissa maisemissa, melko lyhyinä lenkkeinä, joita sitten tehtiin useampia – pyöräilyssä viisi ja juoksussa kolme. Lyhyiden reittien ansiosta kannustajia riitti. Myös sää oli aivan upea! Kisan kruunasi huikea brunssi Vanajanlinnassa. Ehdottomasti suosittelen kaikille Vanajanlinnaan osallistumista ensi vuonna!