Olen Leeni, ikuinen laihduttaja Helsingistä. Syntyessäni olin perusvauvan kokoinen, mutta melko pian sen jälkeen onkin sitten menty yläkäyrällä jo 40 vuotta. Virallista laihdutushistoriaa on nyt noin 23 vuotta. Laihdutettuja ja lihottuja kiloja on kertynyt kymmeniä. Viime vuosien heikkoon laihdutusmenestykseen on tullut virallinen selitys: kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkitys on ollut käytössä useamman vuoden, mutten ollut tajunnut sen toimimattomuutta. Nyt on toukokuusta alkaen ollut kokeilussa erityisluvallinen lääke.

Liikuntaa olen harrastanut pitkään enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Varmaan koululiikuntamuistoista johtuen liikkumaan lähteminen on aina pienen ponnistuksen takana. Olin aina se, joka hiihti ensimmäistä kierrosta kun muut sivakoivat ohitse kolmattaan. Pituutta hyppäsin muistaakseni 60 cm. Toivon jonain päivänä saavuttavani sen tason että lenkille lähtö tulisi helposti, hupsheijaa, päivän askareiden lomassa.

Tällä hetkellä olen hoitovapaalla toimistotyöstä ja kotona kanssani koheltavat 1- ja 4-vuotiaat pojat. Nuorimman syntymän jälkeen harrastamani liikunta on ollut lähinnä salilla käyntiä. Sosiaalisena luonteena totesin, ettei se kuitenkaan minulle riitä, vaan parempi se on lähteä ihmisten ilmoille jumppaan. Yhden aikuisen perheenä lähteminen vaati aina omat järjestelynsä ja valinnan siitä mikä kulloinkin on tärkeää. ­

Olen entinen matkaopas ja tässä osa vanhoja työ-ja lomakohteitani aikajärjestyksessä (en sentään ole Titanicilla ollut, museossa vaan).

Lapsena meillä kotona ei porkkanaa purtu. Sen vuoksi olen vuosien saatossa joutunut ihan opettelemaan kasvisten käyttöä ruokavaliossa. Nykyään se jo sujuu, mutta voin sanoa, että automaattista se ei ole. Jos jotain jää päivän ruokailuista pois niin ensimmäisenä kasvikset. Puoli kiloa päivässä on toisinaan melkoinen haaste. Tällä hetkellä käytössäni on ravitsemusterapeutin laatima, kilpirauhasen vajaatoimintaa tukeva ruokavalio. Läheskään joka päivä sen noudattaminen ei onnistu muun muassa vaaditun 800 g kasviksia vuoksi.

Aamiaisella kaurapuuroa, jossa mausteena siemensekoitusta, maca- ja vehnänorasjauhetta sekä raejuustoa.

Tavoitteenani on ensin pudottaa raskauskilot ja sen jälkeen päästä edes suurin piirtein sopusuhtaisiin mittoihin. Katselin kaupassa uusia urheiluvaatteita ja huomasin kokojen loppuvan 44:än. Miksi ihmeessä? Eikös me 46-numerosta eteenpäin juuri kaikkein kipeimmin tarvittaisi kunnon urheiluvaatteita. Kenties valmistajat luulevat, ettei niille riitä kysyntää. Voihan sitä lähteä liikkeelle vanhoissa verkkareissa ja t-paidassa, mutta kunnon varusteet innostaisivat liikkumaan enemmän.  

Luvassa on siis Salaattia ja Salasuklaata (tosin näin joulun alla sitäkin kehtaa hetken aikaa syödä julkisesti). Tervetuloa mukaan matkaan!