Mikäli sinua ei kiinnosta miten tähän leuanvetoon liittyvään tavoitteeseen päästiin, niin suosittelen hyppäämään suoraan tekstin loppuun. Sieltä löydät muutamia huomioitavia seikkoja parsasesonkiin liittyen, sekä nokkosmunakkaan reseptin.

Tein eräälle yli 55-vuotiaalle henkilölle vuoden alussa lihaskuntoharjoitteluohjelman, jossa kaikki liikkeet suoritettiin kehonpainolla. Koehenkilö teki ohjelmaa viiden vuorokauden välein ja 14 treenin jälkeen hänen leuanvetojen toistomaksimi nousi kolmesta toistosta (lähtötaso) 12 toistoon.

Ohjelma on hyvin yksinkertainen, mutta progressiivinen kokovartalon lihaskuntopiiri. Koehenkilöllä oli tavoitteena parantaa yleistä lihaskuntoa, joten ohjelma on sekoitus montaa eri asiaa.

Ohjelmaa voidaan kritisoida monelta eri kantilta, mutta koehenkilö kerkesi harjoittamaan lihaskuntoaan vain viiden vuorokauden välein päätavoitteen ollessa kestävyysurheilussa. En ole Personal Trainer tai liikunta-alan ammattilainen, mutta uskon että “ei ammattimaisesti” toteutettu liikunta on lähtökohtaisesti parempi kuin liikkumattomuus. Jos sinä haluat treenivinkkejä tai et tiedä mistä aloittaa, niin hakeudu oikean ammattilaisen juttusille. Tämän blogin tarkoitus on kertoa seikkailuistani kuntoliikunnan ja sesonkiruokailun parissa.

Treeniohjelma, jossa on progressiivinen tavoite sekä säännöllinen seurantajärjestelmä, johtaa yleensä parempaan lopputulokseen. Ohjelma koostui neljästä eri liikkeestä.

Alavartalon treeni:
Jalkoja treenattiin Quad blast -nimisellä treeniohjelmalla. Ideana on tehdä mahdollisimman nopeasti 25 ilmakyykkyä, 24 askelkyykkyä, 24 vaihtoaskelkyykkyä ja 15 kyykkyhyppyä. Suoritustekniikka pyritään pitämään mahdollisimman puhtaana ja seurattava määre on aika. Jokaisessa treenissä pyritään päihittämään edellisessä harjoituksessa kulunut aika. Tietysti päivän kunto ratkaisee jonkin verran, eikä jokaisessa harjoituksessa synny välttämättä parannusta. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kehitystä pitäisi tapahtua.

Vetävät ylävartalon lihakset:
Selän ja käsivarsien lihaksia kehitettiin vastaote leuanvedolla. Ideana oli tehdä yksinkertainen pyramidi-harjoitus. Ensin tehdään yksi toisto ja levätään 45 sekuntia. Sitten tehdään kaksi toistoa ja levätään 45 sekuntia. Tämän jälkeen tehdään kolme toistoa ja levätään 45 sekuntia. Tällä idealla jatketaan niin kauan, kunnes ei enää saada yhden toiston parannusta aikaisempaan sarjaan. Sen jälkeen huilataan 90 sekuntia ja tehdään yksi “tappisarja” eli niin monta toistoa kuin menee.

Työntävät ylävartalon lihakset:
Rinnan ja käsivarsien lihaksia kehitettiin perinteisellä etunojapunnerruksella. Tässäkin ideana oli tehdä yksinkertainen pyramidi-harjoitus. Ensin tehdään viisi etunojapunnerrusta, jonka jälkeen levätään 45 sekuntia. Seuraavassa sarjassa tehdään 10 etunojapunnerrusta ja levätään 45 sekuntia. Sen jälkeen 15 etunojapunnerrusta ja levätään 45 sekuntia. Tällä idealla jatketaan niin kauan, kunnes ei enää saada viiden toiston parannusta aikaisempaan sarjaan. Tämän jälkeen huilataan 90 sekuntia ja tehdään yksi “tappisarja” eli niin monta toistoa kuin menee.

Keskivartalo:
Keskivartalon lihakset väsyvät muita liikkeitä tehdessä, mutta tässä ohjelmassa tehtiin vielä staattisia pitoja keskivartalolle. Liikkeenä käytettiin “lankkua” ja mitattava määre oli aika. Ideana on pysyä “lankutusasennossa” niin kauan kuin jaksaa. Tämän jälkeen pidetään 60 sekunnin tauko ja tehdään toinen “setti”.

Uskon, että tällaisella ohjelmalla lihaskuntoharjoitteluun tottumaton saa nopeasti aikaan tuloksia. Ainakin yli 55-vuotiaan koehenkilön tulokset nousivat merkittävästi jokaisessa suorituksessa.

Ennen tavoitteellisempaa tekemistä liikkeiden suoritustekniikoiden pitää olla kunnolla hallussa. Tällä tavalla vältetään turhat loukkaantumiset, sekä varmistetaan tulosten vertailukelpoisuus ja treenin “perille meneminen”. Ainakin jalkojen lihakset on syytä lämmitellä kunnolla ennen harjoituksen aloittamista. Ohjelmaa voi periaatteessa jatkaa niin kauan kuin kehitystä tapahtuu. Harjoitus kannattaa tehdä 2 - 3 kertaa viikossa ei peräkkäisinä päivinä. Joka neljäs viikko on syytä pitää kevyempänä, jolloin tehdään maksimissaan yksi harjoitus.

Ohjelma ei ole oikotie onneen tai maailman paras keino kehittää lihaskuntoaan. Se on kuitenkin parempi, mitä kokonaan liikkumatta jättäminen. Kun pääset leuanvedossa yli 10, etunojapunnerruksissa yli 25 toiston ja suoritat Quad blastin alle kahteen minuuttiin, suosittelen siirtymään haastavampaan ohjelmaan.

PARI SANAA PARSASTA

Pääsin kertomaan Helsingin Sanomille Satokausikalenterista ja haastattelussa kritisoin “liian aikaisin” Suomeen tuotavaa parsaa. Itse pyrin syömään ainoastaan sellaisia tuontikasviksia, joita ei viljellä Suomessa. Kotimaisen parsan tarjonta on erittäin vähäistä, joten “sesongissakin” joudumme tyytymään tuontiparsaan. Mielestäni paras tuontiparsan sesonki on toukokuussa, kun sitä tuodaan “perinteisistä” parsamaista.

Perulainen parsa ei kuitenkaan ole mielestäni hintansa väärti. Ensinnäkin parsa on erittäin herkkä kasvis, eikä se kestä laivakuljetusta monen muun Etelä-Amerikasta tuotavan kasviksen tavoin. Osa tänne tuoduista parsoista saatetaan lennättää lentokoneella, joka ei ole kovin ympäristöystävällinen ratkaisu. Tämä näkyy myös hinnassa ja niiden maku on kamala verrattuna tuoreeseen parsaan.

Parsa on vähän samanlainen raaka-aine kuin osterit. Jos henkilö väittää, ettei pidä parsasta, niin 95 prosenttisesti syy on siinä, että hän ei ole maistanut hyvää parsaa. Siksi listaan tähän omat pointtini, jotka kannattaa huomioida parsasesongin aikana.

  1. Tuontiparsan paras sesonki on toukokuussa
    Väitän, että jokainen meistä maistaa eron Unkarista, Belgiasta, Saksasta tai jopa Espanjasta tuodun parsan välillä, jos sitä verrataan Perusta tai Thaimaasta lennätettyyn mahdollisesti ympärivuoden tarjolla olevaan parsaan.  Perinteiset parsa-alueet ovat Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Sveitsissä ja Italiassa. Näissä maissa parsa pyritään tarjoamaan mahdollisimman tuoreena, joten lounaalla tarjottava parsa on korjattu saman päivän aamulla.

    Me kuluttajat vaadimme vuosi vuodelta aina hieman aikaisemmin tiettyjä raaka-aineita. Tämän seurauksena maksamme niistä enemmän ja saamme huonomman makuisia kasviksia. Meilläkin täällä Suomessa parsan tuoreudessa kannattaa olla mahdollisimman tarkka. Tuoreen parsan tunnistaa kiinteästä ja napakasta varresta. Kun varsia hankaa kevyesti yhteen niistä pitää lähteä narskuva ääni. Kotimaisen parsan sesonki on hieman myöhemmin. Jos löydät sitä jostain, niin ilmoita siitä myös minulle.
     
  2. Syö heti
    Parsaa ei ole tarkoitettu varastoitavaksi. Parsa korjataan käsin veitsellä leikkaamalla. Sesongin aikana satoa korjataan runsaasti, sillä versot kasvavat nopeasti ja liian pitkäksi kasvaessaan ne puutuvat. Parhaana kasvuaikana se saattaa kasvaa jopa 10 senttimetriä vuorokaudessa. Välittömästi sadonkorjuun jälkeen verson suojataan auringon valolta ja niitä liotetaan kylmässä vedessä.

    Sadonkorjuun jälkeinen nopea jäähdytys on säilyvyyden kannalta välttämätön ja sitä säilytetään lähellä nollaa olevassa lämpötilassa. Jos sinun pitää jostain syystä säilöä parsaa hankkimisen jälkeen, niin kääri varret kosteaan keittiöpyyhkeeseen ja pidä parsaa jääkaapin alaosassa. Muut hajut ja maut tarttuvat helposti parsaan, joten tämä toimenpide estää sitä ja hidastaa varsien puutumista.
     
  3. Kuori kevyesti, älä yli kypsennä
    Vihreä parsa on alhaalta puisevaa, joten ennen nauttimista varsi katkaistaan siitä kohti, mistä se napsahtaa käsin vääntämällä. Tyviosan pätkistä voi keittää vaikkapa parsakeittoa. Kuoriminen kannattaa tehdä vain “puisevalle” osalle ja yleensä siihen riittää alin kolmasosa varresta. Kuoritut ja katkotut varret kannattaa säilyttää jääkylmässä vedessä keittämistä odoteltaessa.

    Keittämisessä veden suhde parsaan on jokaista kiloa kohden kaksi litraa vettä. Laita vesi syvään kattilaan. Keitinveden voi maustaa suolalla, sokerilla, voinokareella ja sitruunalla. Varret voi sitoa yhteen puuvillalangalla. Parsat laitetaan kiehuvaan veteen tyviosa alaspäin. Nuput saavat jäädä veden pinnalle. Vihreä tankoparsa kypsyy noin viidessä minuutissa. Parsa on kypsä kun varren keskeltä pihdeillä nostettaessa se taipuu hieman molemmista päistä. Ylikypsä parsa muuttuu vetiseksi lötköksi ja maku on tympeä. Keittämisen jälkeen valuta parsat huolellisesti ennen tarjoilua.
     
  4. Syö parsaa ravintolassa
    Jos kaikki edellä mainittu tuntuu liian haastavalta, niin suosittelen menemään toukokuussa parsaviikkojen aikaan hyvään ravintolaan. Ravintolassa on mukava käydä ja tällä yksinkertaisella raaka-aineella pystyt helposti arvioimaan ravintolan tason. Jos siellä tarjottu parsa on vetistä mössöä, niin tuskin muutkaan ruokalajit ovat kovin onnistuneita.
     
  5. Älä heitä mitään roskiin
    Mikäli parsa pääsee puutumaan tai et luota omiin keittotaitoihisi kannattaa varret grillata. Hieman huonompikin raaka-aine maistuu erinomaiselle grillattuna. Sivele varret öljyllä ja grillaa välillä kääntäen 6-10 minuuttia. Maku on aina kokemus, joten pahakin parsa maistuu mainiolle hyvässä seurassa. Usein koko prosessissa hauskinta on kokkaaminen. :)

P.S. Valkoinen parsa ja vihreä tankoparsa ovat sama kasvi. Valkoinen parsa korjataan maan alta, heti kun nuppu on maanpinnan tasalla. Ne ovat vielä herkempiä valolle ja varastoinnille kuin vihreät parsat. Joissain paikoissa niitä myydään “violetin parsan” nimellä, koska valo kerennyt pilaamaan ne. Henkilökohtaisesti suosittelen jättämään ne kokonaan ostamatta.

Syy miksi avaudun parsasta juontaa juurensa siitä, että ennen inhosin useita kasviksia. Kun oivalsin, että olen maistanut niitä pääsesongin ulkopuolella, liian raakana, nahistuneena, ylikypsänä tai huonosti valmistettuna ajatteluni muuttui. Parsa on yksi konkreettisimmista kasviksista, jolla tämän asian pystyy oivaltamaan.

Tämänkertaisena sesonkireseptinä toimii nokkosmunakas:

  • Kerää aurinkoisen jakson päätteeksi puhtaalta paikalta kaksi desiä nuoria nokkosen lehtiä.
  • Poista niistä varret ja huuhtele lehdet huolellisesti juoksevan veden alla.
  • Pilko yksi pieni sipuli ja noin 50 grammaa kalkkunaleikettä.
  • Laita kuumalle paistinpannulle liraus oliiviöljyä ja nokare voita.
  • Kuullota sipulit, lisää pilkottu kalkkuna ja nokkoset. Paista sen aikaa, että nokkosen lehdet kutistuvat.
  • Siirrä täytteet pannulta lautaselle odottamaan.
  • Kuumenna pannua ja lisää tarvittaessa rasvaa. Lisää neljä kananmunaa pannulle ja riko keltuaiset kevyeksi.
  • Paista munia niin kauan, että ovat keltuaisia lukuun ottamatta hyytyneet.
  • Lisää täytteet munakkaan toiselle puolikkaalle ja mausta suolalla sekä pippurilla.
  • Käännä toinen puolikas “taskuksi” täytteiden päälle, sammuta levy ja anna munakkaan olla pannulla vielä muutama minuutti.
  • Siirrä munakas lautaselle ja nauti.