Tiedätkö sen tunteen, kun liut kevyesti altaan läpi - käden leikatessa veden pintaa juuri oikeassa kulmassa. Sen kuinka reisien poljento vauhdittaa polkupyörää tasaisen huumaavalla vauhdilla pitkin maantietä kohti maalia. Tai kuinka askel tuntuukaan kimmoisalta, vauhdikkaalta ja kevyeltä vielä kymmenienkin kilometrien juoksun jälkeen. Ei se mitään. En minäkään - vielä.

Olen pitänyt itseäni aina välillä melko hyvin liikkuvana ja joskus jopa hetkittäin urheilullisena, vaikka treenipäiväkirjat ja vuoden kokonaisliikuntamäärät ovatkin puhuneet toista. Itseään on ollut helppo huijata ja muistaa vain ne aiemmat aktiivisuuden puuskat.

Tietenkään unohtamatta sitä jaksoa silloin lukioiässä, kun treenattiin kamppailulajeja useita kertoja viikossa.

Kolmenkymmenen lähestyessä pikkuhiljaa jo neljääkymppiä, on aika kysyä - saako laiskanpulskeasta satunnaisliikkujasta vielä leivottua urheilullisempaa ja paremmin jaksavaa tri-atleettia.

Tavoitteiden ja unelmien avulla on helpompi sitoutua itsensä parantamiseen - ja mitä julkisemmin lupaukset tekee, sen tehokkaammin se toimii. Minulla ei ole varaa ostaa Helsingin Sanomien etusivua projektin ilmoitustilaksi, joten blogi ajakoon saman asian!

Mikäli epäonnistun näissä tavoitteissa tämän vuoden aikana, niin lupaan tarjota vapaavalintaisen kahvin ja leivoksen Cafe Engelissä sille, joka ensimmäisenä ehtii asian kommentoimaan ja todentamaan että tavoitteesta jäätiin.

Vuoden tavoitteet ovat:

  • liikunnan ilo ja syke läpi koko vuoden
  • puolimaratonin aika lähemmäksi 1h 50 minuuttia
  • uintitekniikka kuntoon triathloniin osallistumista varten
  • kokeilla heittäytymällä ainakin kolmea uutta lajia / harjoitusmuotoa

Näin insinöörinä ja konsulttina olen luonnollisesti sitä mieltä, että tavoitteiden pitää olla myös järkevällä tavalla mitattavia ja todennettavia.

Liikunnan sykettä seuraan pääasiallisesti liikunnan määrällä.

Kolmenkymmenen päivän rullaava liikuntamäärä, eli siis koko ajan viimeisimmän 30 päivän liikuntamäärä, pitää pysyä 18 tunnissa tai sen yli. Luku on automaattisesti näkyvissä sykemittarini tuottamana Suunnon tulospalvelussa.

Liikunnan iloa tulen seuraamaan ja raportoimaan tässä blogissa, sekä toisessa blogissani -- laiskanpulskea.com. Mikäli tekstiä ei synny tai se vaikuttaa kurttuotsaiselta väännöltä, olen epäonnistunut. Kun on kivaa, syntyy blogimuistotkin itsestään.

Puolimaratonin ajan pienentäminen on itsestäänselvä. Viime vuoden suorituksista olisi tarkoitus sulattaa jonkun verran aikaa pois.

Vertailupisteenä on Helsinki Half Marathonin suoritus viime kesältä.

Varsinaista minuuttimäärää en kuitenkaan lyö vielä kiinni.

Untitekniikassa ja -kunnossa mittarina on vauhdin paraneminen rinta- ja vapaauinnissa. Tällä hetkellä muiden kuntouimareiden joukossa tehtynä uintina rintauinnilla pääsee kilometrin puoleen tuntiin.

Vapaauinnissa pitäisi saada kunto ja vauhti sille tasolle, että puolentoista kilometrin uinnin pystyy suorittamaan vapaauinnilla ilman ongelmia.

Kolmen uuden lajin / harjoitusmuodon kokeileminen on myös hyvin selkeä. Vaikka kävisin kokeilemassa päälläseisontaa, sitä ei lasketa mukaan - ellen ole raportoinut asiasta.

Siinä se nyt on.

Tavoite matkalle.

Matkalle joka lähtee liikkeelle unelmasta.

Atleettiunelmasta.