Monet suomalaiset tekivät uuden vuoden alkaessa lupauksen huolehtia omasta terveydestään aiempaa paremmin. Sen vuoksi kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit pullistelevat alkuvuodesta aiempaa täydempinä.

Myös minäkin tein uudenvuodenlupauksen. Päätin vaihtaa maidon juonnin piimään.

Piimään totuttelu voi kuulostaa helpolta tavoitteelta. Lupaus onkin helpompi pitää verrattuna monien muiden kunnianhimoisiin kuntoilutavoitteisiin.

Ensimmäinen lasillinen piimää oli kuitenkin pahin. Juoma oli paksua ja hapanta. Se oli melkein kuin laimennettua maustamatonta jogurttia.

Kaikkein pahimmalta maistui kuitenkin piimätölkin pohjaan jäänyt tavallista paksumpi neste. Useinhan käy niin, että piimätölkkiä ei muista kunnolla ravistaa. Näin ensimmäiset lasilliset ovat normaalia laihempaa juomaa ja viimeiset tavallista paksumpaa.

Miksi ihmeessä aloitin piimän juonnin? Julkisuudessa on puhuttu paljon viime vuosina maidon mahdollisista haittavaikutuksista.

Aihe on hyvin kiistanalainen ja siitä esiintyy paljon ristiriitaista tietoa. Maidon on epäilty olevan yhteydessä esimerkiksi syöpiin ja diabetekseen.

Sairaudet ovat kuitenkin usein liittyneet poikkeuksellisen runsaaseen maidon juontiin. Käytännössä maitoa on juotava päivittäin litratolkulla.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan nauttimaan 5–6 desilitraa nestemäisiä maitotuotteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin. Maitotuotteista saa elimistön tarvitsemia ravintoaineita muun muassa kalsiumia ja D-vitamiinia.

Ravitsemussuositukset eivät ota kantaa siihen, onko nestemäinen maitotuote tavallinen maito vai piimä. Tärkeintä on se, että tuote on rasvaton tai vähärasvainen.

Piimä hapanmaitotuotteena voi kuitenkin olla terveellisempi kuin tavallinen maito. Esimerkiksi taannoisessa ruotsalaistutkimuksessa epäiltiin, että maidon haittavaikutukset liittyvät maitosokeriin. Sitä on tavallisessa maidossa enemmän kuin piimässä.

Siksi juon nykyään piimää. Kymmenien lasillisten jälkeen se ei edes maistu yhtä pahalta kuin vuoden alussa.

Kuva: iStock