Seuraavaksi kokeilun alla oli sisäpyöräily Vuosaaressa. Keskiviikkoillan tunti alkoi ruuhkaisissa merkeissä. Aulassa ihmisiä oli tiskille jonoksi asti ja käytävillä oli vilinää. Itse tunnilla ei kuitenkaan ollut niin täyttä.

Olen aina pitänyt pyöräilystä, mutta sisäpyöräily ei ole niin tuttua. Ohjaaja auttoi minua pyörän säätöjen kanssa ja kertoi lyhyesti tunnin perusidean: pyri polkemaan musiikin tahtiin ja säädä vastusta oman kunnon mukaan. Ihanan yksinkertaista!

Pienessä kellarihuoneessa polkeminen sai kuin huomaamatta hien pintaan. Musiikin rytmin vaihtuessa myös polkemisen tahti muuttui. Yhden kappaleen aikana poljimme tuhatta ja sataa istualleen, kun taas toisen kappaleen aikana poljimme hitaasti kovilla vastuksilla seisaaltaan. Kun tunnin lopuksi nousin pyörältä loppuvenyttelyyn, tuntui kuin jalat olisivat lyijyä.