Vähänkö oli fiilis niin kuin ensimmäisenä koulupäivänä, kun tulin ryhmäliikuntatunnille.

Jännitti ja tuntui mukavalta yhtaikaa. Hiivin takariviin, josta kaikkina vuosina olen taukojen jälkeen aloittanut jumppaamisen. Tuntini oli Bodypump (Tehokas lihaskestävyystunti, jossa välineinä säädettävät painotangot ja step-lauta. Ei askelsarjoja.).

Valitsin tankoon kevyimmät painot ja päätin ottaa rauhallisesti, jotta huominen ei olisi kamala. Vartin jälkeen aloin tähyillä kelloa. Tiedättehän sen perusmallisen kellon, jota on myös kouluajoista alkaen vilkuiltu ja odoteltu tunnin loppumista? Jalkatreenin jälkeen siirryttiin käsivarsiin. Ja sitten vatsaan.

Yhtäkkiä huomasin, mitä syksyn Pilates-tunnit olivat antaneet. Hain automaattisesti oikeaa hengitysrytmiä ja vatsalihasten ja tukien tiivistämistä. Kiitos Marjo! Ihana tunne, kun tunsin oppineeni jotain. Vatsalihasten jännittäminen auttoi stabiloimaan vartalon ja pitämään liikkeet kasassa.

Olin päättänyt ottaa tämän ensimmäisen piiiiiiiitkän tauon jälkeen tulevan tunnin todella rauhallisesti. Bodypumpia oli jäljellä enää vartti, kun tajusin jo kauan sitten unohtaneeni päätöksen. Vapisevin käsivarsin tein etunojapunnerruksia otsasuoni pullistellen, jaksaa jaksaa. Pohjalaisilla on outo käsitys nautinnosta!

Sitten kello oli 18.20, ja tunti oli ohi. Melkein odotin kellon soivan, että olisin voinut kirmata ulos. Palautin tarvikkeet paikoilleen. Portaita alas kävellessä ihmettelin, pääsenkö näillä pölkyillä alas asti ilman että polvet pettävät.

Jälkikirjoitus: Treenin jälkeisenä päivänä lauantaina kropassa tuntui, että oli jotain tehnyt – ja se tuntui hyvältä. Sunnuntaina tuntui … enemmän. Ja maanantainakin vielä tuntui. Opetus: Tauon jälkeen pitää aloittaa rauhallisesti. Eikä ole pakko valita tehokkainta treeniä ensimmäiseksi.  MUTTA: Haluan tätä lisää. Tälläkin viikolla annan bodylle kyytiä.