Kahvakuulan piti olla ihan yksinkertainen laji ja nyt ährään hien valuessa enkä saa yksinkertaisintakaan liikettä oikein tehtyä. Kummakos kun ensimmäinen tunti tuntui niin pitkältä. Heiluttelin kahvakuulaa kuin kahdeksan kilon olkalaukkua ja odotin tunnin loppua.

Tämän painoinen olkalaukku lienee keskivertonaiselle tavanomainen - ja puhutaan vain perustason varustautumisesta. Siihen kuuluu Sveitsin armeijan linkkari, avainnippu (useita kotiavaimia, työpaikan ja mökin avaimet, pullonavaaja, koristeellinen mutta raskas avaimenperä), vesipullo, muutama huulipuna, koti- ja työpuhelin, lompakko jossa 12 kanta-asiakaskorttia ja pari luottokorttia sekä bussikortti ja käyntikortit, kahdet aurinkolasit, varasukat, dekkari, pinkka työpapereita, tarvikkeet joita en kehtaa luetella ja puoliksi syöty suklaapatukka. Eli sinällään kahdeksan kiloa käsivarrella on arkinen asia, mutta sitä heitellään harvoin suorille käsivarsille.

Ohjaaja neuvoo vasta-alkajaa: Jännitä vatsalihakset ristiselän tueksi. Mitkä vatsalihakset? Tuossa ne höllyvät edessäni valtoimenaan. Niskaseisontaan nousin käsivoimin (selällä maatessa kahvakuula pään takana ja käsin kiinni kahvakuulasta - piece of cake nostaa jalat käsivoimin pään taakse - ja ihan väärin toimittu).

Tämä on yllättävän helppo liike. Kahvakuula antaa tukea sekä jalkoja ylös nostettaessa että alas nikama nikamalta rullattaessa.

Entä kun kahvakuulaa heiluteltiin edessä ylös-alas. Älä nosta käsillä vaan anna kuulalle vauhtia pakaralihaksia jännittäen ja lantiota eteenpäin työntäen. Ai mitä pakaralihaksia. Ai tällä lailla. No just joo… ei heti tullut mieleen, että minulla on pakaralihakset, jotka voi jännittää ja viedä eteenpäin ja lantion eteen työntymisestä syntyy kahvakuulan liike alhaalta ylös.

Jännittelin mahaa ja vähän pakaroitakin ja puolen tunnin kohdalla jalat alkoivat vapista. Mutta huulille pyrki hymy, kun tajusin ensimmäisen liikkeen idean. Tämä siis tapahtui sillä kolmannella tunnilla, jolloin uskaltauduin kyselemään. Parin kysymyksen jälkeen totesin olevani ainut, joka esitti kysymyksiä ja lopetin. Miksei kukaan kysy mitään? Miksi me olemme tällainen ähertäjäkansa, joka ei uskalla kysyä.

Kahvakuulassa oikean rytmin löytäminen helpottaa liikkeen tekemistä. Tässä kuvassa pakaroiden jännittäminen ja lantion eteenpäin työntäminen lennättää kahvakuulan vaivattomasti ylös.

Tämä treeni kohdistuu käsivarsiin ja hartioiden lihaksiin ja tuntuu koneen ääressä notkujasta todella hyvältä. Myös alaraajoja kuritetaan miellyttävällä tavalla. Tästähän voi vielä seurata takamuksen ylösnousemus! Ja reisien sisäsyrjät saattavat lakata lepattamasta. Se oli tosi hämmentävää, mutta näin ihan selvästi peilistä, kun sisäreiden peittona oleva irtain aines liikkui eri tahtiin kuin muu osa raajasta (ruotsiksi dallra). Täytyy tarkkailla tätä ilmiötä ensi kerralla.

Uskon nimittäin meneväni vielä neljännellekin kahvakuulatunnille. Tosin nyt pitää ruveta salaa harjoittelemaan etunojapunnerruksia. Luulin, että uuras maitolitrojen ja muun ruuan kotiin raahaaminen kahdelle lapselle olisi kehittänyt loputtoman vahvat käsivarsilihakset, mutta nyt tajuan ”lihasteni” riippuvan käsivarsien alla. Pidän kahvakuulatreenin selkeydestä ja yksinkertaisuudesta vaikka olenkin kaukana oikeista liikkeistä. Oman kehittymisen kuitenkin huomaa nopeasti ja se tuntuu palkitsevalta. Jos vain saisin vielä vatsa- ja pakaralihakset mukaan.

Kahvakuula ristiotteessa. Käsivarsilihakset odottavat vielä etunojapunnerruksia.

Lajissa on yksi haaste. Pitäisi hankkia irtoripset, jos aikoo olla esiintymiskelpoinen Citymarketin kassalla vielä tunnin jälkeenkin. Ripsivärit nimittäin valuivat poskille jo puolen tunnin vaiheilla. Sinällään treeni tuo ihastuttavan rusotuksen poskille ja majavapussit ovat hetken ajan selkeästi pienemmät (majavapussit = naisen leukaperien roikkuvat osat). - Vähäisin varusteinvestoinnein siis kahvakuula voi vaikuttaa myönteisesti naisen jälleenmyyntiarvoon.

PS. Lopuksi mainostan: Kahvakuulatreenejä on Kalliossa, Kontulassa, Malmilla, Mäkelänrinteessä, Pasilassa, Töölössä ja Vuosaaressa. Klikkaa linkkiä ja tutustu tarjontaan. Saattaapa olla, että sinäkin ihastut!