Talven eka hiihtolenkki: mahtava elämyskokemus.

Miksi toiset liikkuvat ja toiset eivät? Miksi yksi pitää zumbasta, toinen hölkästä, kolmas frisbeegolfista ja neljäs salibandysta? Entä miksi sinä itse liikut tai liikutut? Tai edes minä itse?

Kiehtovia kysymyksiä, joihin ovat vuosien saatossa vastanneet sadat asiantuntijat ja tuhannet harrastajat – kukin omalla asiantuntijuudellaan. Ja eikö silti tunnu, että asiantuntijoiden esittämät syyt omaan liikkumiseesi tuntuvat ohuilta? Terveys, kunto, ulkonäkö, hyvinvointi ovat kaikki tärkeitä taustatekijöitä, mutta vastaavatko ne omia kokemuksiasi?

Eikö hikijumppa tuntunut hyvältä, hävisitkö kaverillesi hiihdossa, tunsitko itsesi ulkopuoliseksi joukkueessa tai etkö saanut ääntäsi kuuluviin valmentajan huudon alta? Vai rakastuitko heti vesijuoksuun, tunsitko itsesi kauniiksi pituushyppypaikalla, saitko parhaimmat ystäväsi lentisjoukkueesta tai opitko ohjaamaan toisia bailatino –tunnilla? 

Tarkoitukseni on johdattaa sinut miettimään omia liikuntakokemuksiasi ja sitä miksi pidät jostakin liikuntamuodosta ja sen tarjoamista kokemuksista, mutta vieroksut joitakin toisia. Tällaisiahan me olemme. Tiedostamattammekin jokin juttu tuntuu hyvältä, joku toinen taas ei toimi ollenkaan. Monet tyytyvätkin tähän, mutta jääkö silloin jotain kokematta tai jääkö joku osa omassa itsessä kehittymättä?

Tässä blogissani avaan omia – ja vähän muidenkin - liikuntakokemuksia, jotka olen nimennyt elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemukseksi niiden merkityksen perusteella. En väitä, että tiedän, miksi ihmiset liikkuvat, mutta uskon antavani sinulle käsitteellisiä ja kokemuksellisia välineitä, jotta  ymmärtäisit, miksi liikut, miksi et, ja miksi jokin liikuntamuoto sopii sinulle. Ja ehkä senkin, mitä sinun kannattaisi kokeilla.

Kokemuksellisuuksien selitykset

Itse olen pienen ikäni aikana ehtinyt hiihtää (kilpaakin, mutta ennen kaikkea erilaisia kokemuksia hankkien), pelannut erilaisia pallopelejä (sulkapalloa, sählyä ja lentistä, jalkapalloa joskus puoliammattimaisestikin), pyöräillyt (varsinkin työmatkoja toimijuudestani nauttien), jumpannut (kotona, kuntosalilla, lähiliikuntapaikalla, mutta myös äijäryhmässä esiintyen), (sauva)kävellyt ja juossut (metsäpoluilla, mutta myös radalla) eivätkä tanssi, uinti, melonta tai  pihatyöt ja marjastus ole minulle vieraita. Koettu on siis muutakin kuin sitä naapurin katiskaa, josta siitäkin on hauskoja kokemuksia.

Gymnaestrada esiintyminen kesällä 2015 tulee olemaan upea osallisuuskokemus, ks. myös: www.gymnaestrada.fi/videot/

Aloitin esimerkiksi pari vuotta sitten ”esteettisen ryhmävoimistelun”, jota naisvoimisteluksikin on kutsuttu. Äijäryhmässä tosin. Se oli epämukavuusalueelle menoa parhaimmillaan. Jouduin myös opettelemaan uudestaan juoksemisen ja hiihtämisen lonkkaproteesileikkauksen jälkeen pari vuotta sitten. Kokemukseni olivatkin hiukan erilaisia kuin nuorena urheilijana. Niistä tein gradunikin jo 1980-luvulla, kun yhteisesti jakamamme merkitysmaailma ja liikuntakulttuuri olivat kovin erilaisia. Elämänkulun aikana jotkut liikuntakokemukseni ovat pysyneet lähes samoina, toisten merkitys on muuttunut ja mukaan on tullut myös aivan uusia.

Minkälainen on sinun liikuntakokemustesi kirjo? Mitä liikuntamuotoja olet harrastanut, minkälaisia kokemuksia olet niistä saanut? Mikä on ollut elämyksellistä, missä olet rakentanut identiteettiäsi, missä tärkeintä on ollut ryhmässä tekeminen tai missä lajissa haluat olla asiantuntija ja jopa toisten ohjaaja tai tukija? Nyt haastan sinut miettimään ja arvioimaan omaa liikkumishistoriaasi näiden käsitteiden avulla. Kokemisiin...

Tohtorin vinkki: Tämän linkin kautta pääset syventymään aiheeseen kolme vuotta vanhojen blogikirjoitusteni kautta (http://www.miksiliikun.fi/2011/11/24/173/). Toinen vinkki: älä lue kerralla läpi, vaan käy välillä liikkumassa tai kuuntele Miksiliikunevankeliumi 1 osoitteessa:  https://www.facebook.com/miksi.liikun