Kuva: Katariina Ojala

Pyörätuolikelaaja Toni Piispanen on tuttu mies Vuosaaren Urheilutalolla. Kotihalli tarjoaa hänelle hyvät harjoittelu-mahdollisuudet matkalla Rion paralympialaisiin. Tavoite siellä on kova, mutta realistinen: mitali molemmilta matkoilta.

Liikunta on ollut Toni Piispaselle pienestä pitäen sydämen asia. Hän on muun muassa pelannut kymmenen vuotta jalkapalloa juniorien edustusjoukkueessa ja lumilautaillut. Vanhemmiltaan hän oppi positiivisen elämänasenteen. Niinpä vammautuminen 17-vuotiaana karatenäytöksessä ei pysäyttänyt nuoren miehen mieltä eikä kehoa. Hän kuntoutti itsensä vuodessa, opiskeli suunnitelmansa mukaisesti liikuntatieteiden maisteriksi ja on nyt maailmanluokan pyörätuolikelaaja.

- Ilman vammautumista olisin varmaan urheileva liikunnanopettaja. Nyt urheilen ja työskentelen hallinnon puolella liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden parissa.

Rion syyskuisissa paralympialaisissa Toni joutuu kovaan kisaan, vaikka onkin kelannut kahden viime vuoden aikana ME-ajat päämatkoillaan 100 ja 200 metrillä. Lisäksi Tonilla on paralympiakultaa Lontoosta neljän vuoden takaa sekä lukuisia muita arvokisamitaleja. Riossa matkat ovat 100 ja 400 metriä Tonin kilpailuluokassa kelaus T51, mikä tarkoittaa kilpailijoita, joilta puuttuu vartalovoiman lisäksi käsien puristusvoima.

Tutussa paikassa harjoittelu sujuu
Tonin harjoittelu jaksottuu kolmeen kauteen: peruskuntokauteen, voimakauteen ja valmistautumiseen. Saliharjoittelua on kaikilla kausilla. Lisäksi tulevat kelausharjoitukset radalla. Hän käy Vuosaaren kuntosalilla kahdesta neljään kertaa viikossa. Halli on tuttu koko Piispasen perheelle, sillä isän lisäksi siellä käyvät säännöllisesti omissa harjoituksissaan myös äiti ja kaksi tytärtä.

- Olen käynyt täällä kymmenisen vuotta. Tuttuun ja turvalliseen paikkaan olen voinut tuoda laitteiden käyttöä helpottavia lisälaitteita, kuten istuimia ja otehanskoja. Täältä löytyy myös harvinainen lämmittelyyn sopiva käsipyörä, jolla lavat saa hyvin liikkeelle. Vapaat painot, kuminauhat, vetolaitteet, taljat ja penkki ovat tärkeimmät apuvälineeni. Kuntopallolla harjoittelen räjähtävää voimaa.

Kun vain kädet toimivat
Kelaajan käsissä on oltava riittävän hyvä maksimivoimataso, jotta kiihdytys onnistuu. Olkapäät ovat tärkeät ja tukilihasten on oltava kunnossa. Raskas laji vaatii myös hyvää tekniikkaa.

- Se on kuin polkupyörällä lähtisi liikkeelle isolla vaihteella. Omalla radalla pysyminen vaatii myös taitoa ja tasapuolista voimaa.

Kaikki menestyksen mahdollisuudet
Vammautumisensa jälkeen Toni valitsi urheilulajikseen pyörätuolirugbyn, nousi siinä maajoukkueen kapteeniksi ja pelasi vuoden jopa puoliammattilaisena Yhdysvalloissa. Kun Suomen joukkue ei päässyt lajissa toivotulle tasolle, Tonin oli luontevaa vaihtaa kelausvalmentajan houkuttelemana lajia vuonna 2009. Henkilökohtainen valmentaja hänellä on ollut vuodesta 2010.

- Pääsin alkuun tosi lupaavasti ja tavoitin parissa vuodessa kansainvälisen tason. Menestyksen mahdollisuudet ovat hyvät, kun tausta on kunnossa: Minulla on ihana perhe, työ, josta tykkään ja urheilu, jonka harjoitteluolosuhteet ovat kunnossa.

Toni Rion paralympialaisissa 7.-18.9.2016
Lue lisää tonipiispanen.fi