Siirilän viisihenkinen perhe käy uimassa viikoittain useilla eri kokoonpanoilla. Iloiset ja touhukkaat lapset ovat puljanneet vedessä vauvasta saakka, eikä vanhempien suuremmin tarvitse houkutella heitä hallille saati altaaseen.

”Mä sukellan!”, Aurelia, 6v, hihkuu. ”Mäkin sukellan!”, Milja, 3v, säestää. Ei ole epäilystäkään, mikä on tyttöjen lempipuuhaa uimahallissa. Pikkuveli Samuelista, 8 kk, on hauskinta läiskyttää ja potkia vettä niin, että pisarat sinkoilevat. Kuopus nauttii myös jatkuvasta teatterista: hän viihtyy, kun saa katsella isosiskojen esitystä altaassa.
– Lasten ilo on parasta. Kaikki ovat innoissaan ja viihtyvät vedessä, äiti Sanna Siirilä sanoo.

Isä Jani Siirilä muistaa hyvin ensimmäiset vauvauinnit ja pienet riemastuneet ilmeet.
– Vesi on pienelle lapselle luontainen elementti, ja hän tottuu siihen yllättävän nopeasti, Sanna toteaa.
Välillä hän käy uimassa vain tyttöjen kanssa, välillä mukana on koko lapsikatras, välillä myös Jani. Kerran viikossa Sanna lähtee yksin uintikerhoon Mäkelänrinteeseen. Se on lapsia kotona hoitavan äidin viikon kohokohta ja henkireikä.

– Uinti on hirveän hyvää liikuntaa ja tekee myös mielelle hyvää. Uinnissa oppii koko ajan uutta ja voi kehittyä loputtomasti. Uinti on ainoa laji, jota olen pystynyt harrastamaan koko raskausajan. Uidessa tulee ihana keveyden tunne, vaikka vatsa olisi iso, olo painava tai selkä kipeä.

Ensimmäiseksi lapselle uikkari
Sanna ja Jani toivovat, että he voisivat välittää lapsilleen oman liikunnallisen elämäntapansa. Lajeista tärkeimpänä he pitävät uintia. Kun Sanna odotti Samuelia, ensimmäinen vaate, jonka hän pojalle osti, oli uikkari.

– Uimataito on äärimmäisen tärkeä, se voi joskus pelastaa hengen. On hyvä, että lapset saavuttavat jonkinlaisen uimataidon mahdollisimman nuorena. Tuntuu uskomattoman upealta, kun lapsi ui ensimmäisen kerran 10 metriä itsekseen, Sanna sanoo.

Paras halli lasten kanssa uimiseen on pariskunnan mielestä Siltamäen Uimahalli.
– Se on sopivan pieni ja helppo, siirtymät sujuvat vaivattomasti, siellä on mukavan lämmintä, lastenallas on toimiva ja aikuisten altaassa vesi on normaalia lämpimämpää, Jani toteaa.

Samuel viihtyy vanhempiensa sylissä, Milja tykkää touhuta omiaan lastenaltaassa ja Aurelia saa mennä viereisen aikuisten altaan matalaan päähän itsekseen. Vaikka Sanna olisi yksin lasten kanssa, hän näkee kaikki lapset samanaikaisesti.

Joskus Sannasta tuntuu, että kädet loppuvat kesken, mutta silti hän haluaa mennä ja touhuta lasten kanssa.
– Lapset ovat tottuneet siihen. He kuuntelevat tarkasti ja kunnioittavat sääntöjä, hän toteaa.

Joskus tulevaisuudessa, kun lapset ovat kasvaneet isommiksi, Sanna ja Jani pääsevät uimaan toivottavasti myös kahdestaan. He haaveilevat yhteisestä uintiharrastuksesta masters-uintiryhmässä. Viime syyskuussa pari vietti kahdeksatta hääpäiväänsä ja lähti sen kunniaksi kahdestaan – uimahalliin.