Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluvat yleiset saunat olivat ahdingossa pitkään. Niiden pelättiin katoavan kokonaan, mutta toisin kävi: saunat kasvattavat kävijämääriään ja erityisesti nuorten kiinnostus saunomiseen on lisääntynyt.

”Yleisessä saunassa, miesten puolella, oskarin kokoisena yleisien miesten tarinat kuuntelin huolella”, riimitteli Juha ”Junnu” Vainio laulussaan, jossa miehet puhuvat lauteilla kaikenlaisista maisista asioista. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys onkin hyvä syy tulla yleiseen saunaan. Saunassa saa aina juttuseuraa, jos sitä haluaa.

– Yleisissä saunoissa käy kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ihmisiä - lähiseudun asukkaita, kaveriporukoita, lapsiperheitä, opiskelijoita, turisteja, kanta-asiakkaita. Toiset tykkäävät saunoa yksin, toiset yhteisöllisesti. Säännöllisistä kävijöistä muodostuu helposti kaveriporukoita, kun ollaan aina samaan aikaan viikosta lauteilla, sanoo toiminnanjohtaja Katariina Styrman Suomen Saunaseurasta.

Nuorten saunojien määrän lisääntyminen on laitettu Saunaseurassa, kuten myös saunoissa, ilolla merkille.
– Monen mielikuva yleisistä saunoista on ollut sellainen, että vanhat ukot käyvät lyömässä löylyä perjantai-iltaisin. Nyt saunomisesta on tullut kaupunkilaisten nuorten tapa viettää iltaa. Saunominen on luontevaa, mukavaa ajanvietettä. Sinne voi sopia jopa treffit, Katariina sanoo hymyillen.

Kaupungistuminen saunojen kulta-aikaa
Yleisten saunojen noususta kertoo Helsingissä se, että olemassa olevat saunat kasvattavat kävijämääriään ja rakenteilla on kaksi uutta saunaa, Jätkäsaareen ja Hernesaareen. Tällä hetkellä kaupungissa on neljä yleistä saunaa.
– Ne keskittyvät Hermannin, Kallion ja Hakaniemen alueelle. Siellä on paljon taloja, joissa ei ole talosaunoja, Katariina sanoo.

Jos uimahallien saunat laskettaisiin mukaan, yleisiä saunoja olisi monin verroin enemmän.
– Varsinaisesti yleinen sauna tarkoittaa kuitenkin pelkkää saunaa, joka on maksua vastaan kenen tahansa käytettävissä, Katariina toteaa.

Maksullisten yleisten saunojen kulta-aika ulottui Suomessa 1800-luvun lopulta 1930-luvulle, jolloin maaseudulta kaupunkeihin muuttanut työväestö tarvitsi tiloja hygieniasta huolehtimiseen. Kaupungeissa asuttiin ahtaasti ja asuntopula oli kova. Piharakennuksetkin tarvittiin usein asuinkäyttöön, eikä yksittäisissä asunnoissa tai taloissa ollut asukkaille tarkoitettua saunaa. Yleinen sauna oli monelle ainoa mahdollisuus peseytyä perusteellisesti. Tosin paremmalle väelle rakennettiin jo tuolloin kivirakenteisia saunalaitoksia, joissa saattoi olla esimerkiksi uima-altaita. Ensimmäinen varsinainen julkinen uimahalli, Yrjönkadun uimahalli, avattiin 1928.

Takuuvarmasti hyvät löylyt
Yleiset saunat alkoivat käydä vähiin 1950-luvulta alkaen, kun ihmiset muuttivat lähiöihin uusiin kerrostaloihin. Niihin rakennettiin usein yhteinen talosauna asukkaille. Parikymmentä vuotta myöhemmin asuntoihin alettiin rakentaa huoneistokohtaisia saunoja, jotka syrjäyttivät pian yleiset saunat ja myös yhteiset talosaunat.

Mutta nyt eletään taas saunaboomia. Yleiset saunat jatkavat puhtauden perinnettä ja houkuttelevat asiakkaita.
– Saunominen kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja suurin osa meistä saunoo. Monet kotiseudultaan kaupunkiin muuttaneet nuoret miettivät, mihin menisivät saunomaan, Katariina sanoo.

Kaupunkisaunaan on helppo mennä, sinne voi kävellä vaikka suoraan kadulta. Yleisessä saunassa saa hyvät löylyt, tunnelma on ainutlaatuinen ja arkihuolet haihtuvat höyrynä ilmaan.
– Vaikka saunassa puhdistuu, niin kyllä sauna on suomalaiselle nimenomaan rauhoittumisen paikka. Saunassa tulee levollinen ja rentoutunut olo.

Saunomisen hyötyjä:

  • sauna suojaa sydäntä
  • rauhoittaa ja lievittää stressiä
  • helpottaa ihosairauksia, kuten psoriaasia
  • alentaa usein verenpainetta ja hidastaa verisuonten kalkkeutumista
  • parantaa ääreisverenkiertoa: viileässä ei palele niin herkästi
  • voi vähentää insuliiniresistenssiä sekä reumaan ja fibromyalgiaan liittyvää kipua