”Täällä kaikki lika ei ole näkyvää, vaan haastavuus liittyy siihen, että pinnat ovat märkiä ja niiden hygieniataso vaatii enemmän työtä.”

Moni on törmännyt uintireissullaan puku- tai pesutiloissa työskenteleviin siivoojiin, joiden käsissä hallit pysyvät vuodesta toiseen viihtyisinä ja turvallisina. Urheiluhallien seinien sisällä on erityisosaamista, jota ihan jokaisesta uimahallista tai liikuntapaikasta ei löydy.

Urheiluhallien siivouspäällikkö Elina Lähdeahon työpiste löytyy Mäkelänrinteen Uintikeskuksesta. Työhuone on kuitenkin vain komentosilta, josta käsin Elina koordinoi kaikkien hallien siivoustyötä ja sitä tekevää henkilökuntaa. ”Meillä on kaikilla halleilla sellainen pieni armeija kokoaikaisia ja osa-aikaisia siivoojia ja tuuraajia. Jokaisella hallilla on aina aukioloaikoina päivystävä siivous paikalla, ja perusteelliset siivoukset tehdään sitten illalla sulkemisajan jälkeen. Joillakin halleilla siivotaan jopa öisin.” Puku- ja pesutiloissa tehdään välisiivoukset tunnin välein, ja tarkan hygienian vuoksi esimerkiksi höyry­saunat laitetaan kerran päivällä hetkeksi kiinni, jotta ne voidaan siivota kunnolla. Yksi pesu iltaisin ei siihen riitä. ”Se, että siivoojat tekevät työtään asiakkaiden keskellä on pelkästään kaikkien edun ajattelemista – ei kiusaa”, Elina toteaa.

Erityisosaamista erityisolosuhteissa
Märkätilojen ja uima-altaiden siivoaminen ei ole verrattavissa toimistosiivoukseen. ”Täällä kaikki lika ei ole näkyvää, vaan haastavuus liittyy siihen, että pinnat ovat märkiä ja niiden hygieniataso vaatii enemmän työtä. Märkätilojen siivoaminen on todella hidasta”, Elina kertoo. Siksi Urheiluhallien siivouksen taso pyritään pitämään korkeana koordinoidulla työllä. Siivoojan alue ei esimerkiksi saa olla liian suuri, sillä silloin sitä ei pysty siivoamaan riittävän hyvin annetussa ajassa. Työlle halutaan luoda parhaat edellytykset, sillä laadusta ei haluta tinkiä.

Siivoojan peruskoulutukseen ei välttämättä kuulu allastilojen erityisvaatimusten osaamista, joten se annetaan työn ohessa. ”Me koulutamme talon sisällä ihmiset niihin asioihin, jotka täällä on osattava. Ja tätä tietoa kehitetään nyt työryhmässä Suomen Siivousteknillisen Liiton (SSTL) kanssa valtakunnalliseksi malliksi, eräänlaiseksi vapaaehtoiseksi uima-allastilojen siivouspassiksi.” Urheiluhalleilla ollaan alan pioneereja, mikä näkyy ja tuntuu kiitosta saaneena puhtautena. Lisäksi oikeanlaiset puhdistusaineet, välineet, koneet ja tietenkin osaavat työntekijät luovat edellytykset korkealaatuiselle lopputulokselle. Silloin homma pelaa, ja vastuu siitä on Elinan harteilla.

Hyviä siivoojia ei kasva joka oksalla
Urheiluhalleilla panostetaan myös rekrytointiin, sillä siivoojalla on oltava yllättävän paljon muutakin osaamista kuin pelkkä siivoustekninen taito. ”Pienemmillä halleilla siivoojat tauottavat usein mm. asiakaspalvelua, jolloin pitää osata myös kassan käyttö ja tuntea palvelutarjonta. Lisäksi tulee osata olla luontevasti puku- ja pesutiloissa alastomien asiakkaiden keskellä”, Elina hymyilee. ”Mutta on kyllä pakko sanoa, että siivousalan työpaikkana tämä on ihan huippu, koska olosuhteet työskentelylle ovat loistavat, ja saamme välittömän palautteen.”

Omat siivoojat ovatkin Urheiluhallien sydän. Kun asiakkaat poistuvat ja hallit hiljenevät, alkaa siivoojien suurin urakka. Elinan laatimat työohjeet määrittävät päivän työt. Päivittäisten siivousten lisäksi on viikoittain toistuvia tehtäviä ja vuosittaisia peruspesuja. ”Toki tässä joutuu pitämään monia lankoja käsissä, ja siinä se päivittäinen aika kuluu. Mutta kun tuolla asiakkaiden parissa pyörii ja kuulee tyytyväisiä kommentteja, kyllä se tuntuu todella hyvältä!”