Omaa hyvinvointiaan on aika ajoin hyvä pysähtyä pohtimaan. Firstbeat Hyvinvointianalyysi auttaa tunnistamaan ja vähentämään kuormittavia asioita omassa arjessa ja parantamaan jaksamista.

Viikonloppu takana, ja olon pitäisi olla virkeä ja levännyt. Mutta maanantai kulkee tahmeasti. Viikonlopun unet eivät välttämättä riitäkään kuittaamaan univajetta, jos jatkuvasti vetää itsensä piippuun työviikolla. Uni myös häiriintyy helposti. Laadukkaasta yöunesta saattaa napsahtaa kaksi tuntia pois, jos vielä iltakymmeneltä vastailee työsähköposteihin. Tai jos nauttii illalla pari annosta alkoholia, koko yö voi mennä ”punaiselle”, eli palautumista ei tapahdu koko yönä.”Yöunella on valtavan iso vaikutus palautumiseen. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi ennen kuin näkee punaista valkoisella”, sanoo Evi Levander Urheiluhalleilta ja viittaa Firstbeat Hyvinvointianalyysiin.

Palautuminen, kuten myös stressi ja liikunta, näkyvät sydämen toiminnassa. Juuri tähän perustuu Firstbeat Hyvinvointianalyysi: se mittaa kehon reaktioita sydämen sykevaihtelusta kolmen vuorokauden ajan.

Tauon paikka

Pienet tauot pitkin päivää auttavat palautumisessa ja ylläpitävät vireyttä, mutta moni nipistää niistäkin kiireen varjolla. Kiire on yksi yleisimpiä kuormittavia tekijöitä. Ja taas Firstbeat- mittalaite piirtää punaista käppyrää.

”Lyhytkestoinen stressi parantaa suorituskykyä, mutta pitkäkestoinen stressi verottaa voimia ja saattaa vähitellen johtaa uupumukseen ja sairastumiseen”, Levander muistuttaa.

Säännöllinen liikunta ja vähintään normaali fyysinen kunto auttavat merkittävästi stressin hallinnassa. Hyvinvointianalyysi kertoo arkiaktiivisuuden määrän ja osoittaa liikunnan vaikutukset terveyteen ja kuntoon.

Stressiä ei tarvitse vältellä, mutta stressin ja palautumisen on tärkeää pysyä tasapainossa. Kuormittumisen merkit olisi hyvä oppia tunnistamaan ajoissa.

”Jos kuormitus on vasta alkanut, ihminen ei useinkaan tiedosta itse, miksi väsyttää, veto on pois ja mieli alavireinen. Hyvinvointianalyysi auttaa näkemään, mitkä asiat minua kuormittavat ja miten kuormitusta voisi vähentää ja hyvinvointia lisätä. Firstbeat-mittauksen tulokset eivät ole tuomio, vaan herättelijä: hei, asioille voi tehdä jotain! Pienetkin askeleet elämäntapojen muutoksissa vievät eteenpäin.”

Aivot huoltoon

Kun ihminen nukkuu, ulkoiset ärsykkeet eivät häiritse aivojen toimintaa, ja ne saavat rauhassa tehdä erilaisia huolto- ja rakennustöitä. Unen aikana aivosolut palautuvat ja niiden energiavarastot täydentyvät.

Uni on esimerkiksi oppimisen ja muistamisen kannalta olennaisen tärkeää. Ensinnäkin uni takaa tietyn perusvireyden, jota tarvitaan asioiden opetteluun. Toisekseen, unen aikana valveilla opitut tiedot ja taidot jalostuvat ja siirtyvät lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen muistiin.

Lihaksetkin nukkuvat

Myös lihakset tarvitsevat lepoa palautuakseen ja kehittyäkseen. Unen aikana lihasjännitys laskee ja lihakset rentoutuvat tietyissä unen vaiheissa niin täydellisesti, että ne ovat kuin halvaantuneet kaikkialla muualla paitsi silmissä. Lihasten kudosvauriot korjaantuvat ja energiavarastot palautuvat.

Myös hermoston palautuminen vaatii säännöllistä unta. Pitkä valvominen ja kasautuva univaje heikentävät havaintojen tekemistä ja koordinaatiokykyä, joten väsyneenä loukkaantumisriski kasvaa. Yksi uneton yö tai viikon kestänyt 3-4 tunnin päivittäinen univaje vastaa noin promillen humalaa.

Univaje on iso terveysriski

Liian vähäinen nukkuminen kostautuu älyllisen suorituskyvyn heikkenemisenä ja mielialan laskuna. Ajattelu kangistuu, ärtyisyys lisääntyy, muisti pätkii, keskittyminen hajoaa, motivaatio laskee ja luovuus kärsii. Univaje lisää stressihormonitasoja ja voi johtaa ikävään oravanpyörään: stressi huonontaa unta ja unettomuus lisää stressiä. Unenpuute sekoittaa myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja voi altistaa ylipainolle ja tyypin 2 diabetekselle. Myös ihmisen puolustusjärjestelmässä tapahtuu muutoksia, ja pitkä valvominen nostaa esimerkiksi veren tulehdusarvoja. Jatkuva krooninen tulehdustila lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Liikuntaa unilääkkeeksi

Liikunta auttaa rentoutumaan ja nukkumaan paremmin. Se helpottaa nukahtamista, lisää unen pituutta ja kohentaa sen laatua. Olennaista on kuitenkin se, että liikuntaa harrastetaan hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Fyysinen rasitus lisää adrenaliinin eritystä. Adrenaliini aktivoi voimakkaasti aivokuorta, joten nukahtaminen ei onnistu niin kauan, kun adrenaliinia on veressä. Kun kuntoilun ja nukkumaanmenon väliin jää vähintään kaksi tuntia, tilanne kääntyy päinvastaiseksi, ja liikunta alkaa toimia unilääkkeenä.


Lisää unesta ja sen vaikutuksista: Hyvää yötä. Kohti parempaa unta. Tarja Stenberg. Edita Publishing Oy.

Näin mittaus tehdään

  1. Tee ajanvaraustiedustelu osoitteessa www.urheiluhallit.fi/firstbeat Mittalaitteen saat joko postitse tai noutamalla sen sovitusta paikasta.
  2. Valitse itsellesi sopiva, kolmen vuorokauden yhtäjaksoinen mittausajankohta, mielellään kaksi arkipäivää ja yksi vapaapäivä.
  3. Saat sähköpostitse linkin taustatietojen ja mittauspäiväkirjan täyttämiseen.
  4. Kiinnitä mittalaitteen elektrodit iholle. Ohjeet saat mittalaitteen mukana. Laite on pieni ja huomaamaton vaatteiden alla eikä se häiritse normaalielämää. Irrota laite vain suihkun, saunan ja uinnin ajaksi.
  5. Kun mittaus on ohitse, palauta laite ja sovi tapaaminen yhteyshenkilön kanssa. Saat häneltä mittausraportin ja palautteen.

Palautumista edistävät

  • Riittävä, hyvä yöuni
  • Lounas- ja kahvitauot työpäivän aikan
  • Töiden jättäminen työpaikalle: ei töitä enää illalla kotona
  • Liikunta
  • Mieluisat harrastukset
  • Ystävien tapaaminen
  • Rentoutuminen, leppoisa oleskelu
  • Tarpeeksi pitkä yhtäjaksoinen loma