Liikkumattomuuden hintalapun on arvioitu olevan 1–2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Liikkumattomuudesta on muodostunut sekä kansainvälinen että kansallinen ongelma. Valitettavasti elämme osin harhassa pitäessämme itseämme edelleen urheilukansana ja kuvitellessamme, että liikkumattomuus ja sen mukanaan tuomat haitat eivät koskisi yhteiskuntaamme. Tosiasiassa päivittäinen liikunta on vähentynyt koko ajan, ja vain neljäsosa aikuisista saavuttaa suositusten mukaisen määrän liikuntaa päivän aikana.

Ylös tuolista ja sohvalta
Suomalaiset aikuiset viettävät tutkimusten mukaan suurimman osan valveillaoloajasta liikkumattomina. Keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajasta kuluu paikallaan maaten, istuen tai seisten. Tutkimusten mukaan erityisesti istuminen vaarantaa terveyttämme paljon enemmän kuin yleisesti tiedetään. Tämä koskee kaikkia ikäluokkia lapsista ikääntyneisiin. Istuminen on fyysistä passiivisuutta ja elimistölle lähes täydellinen lepotila, ja istuessa kuluu energiaa vain vähän enemmän kuin makuulla.

Viime syyskuussa kokoontunut Kansallinen liikuntafoorumi keräsi merkittävän joukon liikuntavaikuttajia pohtimaan keinoja liikkeen lisäämiseksi. Liikkumattomuudella todettiin yksituumaisesti olevan vahva yhteys kansantalouteen, kansanterveyteen, mielenterveyteen, työurien pituuteen, terveyspalveluiden tarpeeseen, syrjäytymiseen ja vanhenevan väestön toimintakykyyn.

Foorumin osallistujat esittivät, että liikkeen lisääminen tulisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan  kärkitavoitteeksi. Lisäksi esitettiin, että liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa ja sisällyttää kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Arkiliikuntaa tarvitaan siis harrasteliikunnan lisäksi.

Aikaa kuntoiluun kyllä löytyy, jos haluaa
Ongelman esiin nostaminen on hyvä lähtökohta, mutta sen lisäksi tarvitaan käytännön toimia. Millään ohjelmalla tai julkilausumalla asiaa ei yksistään ratkaista, vaan se edellyttää meitä jokaista muuttamaan arkista tapaamme toimia. Itse asiassa kyse on varsin pienistä ja helposti toteutettavista muutoksista, jotka parantavat elämän laatuamme.
Liikkeen lisääminen lähteekin meistä itsestämme. Usein syytetään kiireistä arkea, jossa ei ole aikaa liikkumiseen. Tosiasiassa meillä jokaisella on aikaa liikuntaan, jos vain niin haluamme. Kalenteri on oiva apuväline ajan varmistamiseen. Kun merkitset kalenteriisi liikuntahetket ja ehkä vielä muistutukset istumisen vähentämisestä, niin viikoittainen arki rytmittyy helposti ja havaitset liikuntaan jäävän aivan riittävästi aikaa. Vanha sanonta ”Kaikki syyt, jotka estävät liikkumasta, ovat tekosyitä”, pitää todellakin paikkansa.

Hyvää oloa liikunnasta
Liikkumattomuuden ongelmien esille nostamisen ohella olisi hyvä muistaa liikunnasta saatava nautinto ja hyvän olon tunne. Joskus itse kullekin tulee taukoja liikuntaan, mutta aina kun palaa liikunnan pariin, havahtuu siihen loistavaan fiilikseen liikunnan aikana ja sen jälkeen. Tätä tunnetta kannattaa tavoitella ja ottaa vaikkapa perhe tai joku ystävä mukaan, ja kokeilla liikunnan eri mahdollisuuksia, joista jokaiselle löytyy mieluisa vaihtoehto.