Liikunta on Laura Rädylle paras jaksamisen tae. Sillä hän vauhdittaa yleisesti passiiviseksi käynyttä arkea. Työn, luottamustoimien ja äitiyden täydeksi lataamassa elämässä ei ajan löytäminen liikuntaan ole helppoa.

Kauniina kesäiltana Eläintarhan urheilukentällä riittää säpinää. Liikunnan ilo paistaa kilpaa auringon kanssa. Tottuneesti joukkoon solahtaa myös pyöräillen kentälle polkaissut juoksuasuinen Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty.

”Tällaiset olosuhteet ovat mahtavat ja harvinaista herkkua, mutta puitteet liikunnalle ovat Helsingissä yleisesti hyvät. Upea urheilukenttä melkein keskellä kaupunkia, lähellä puistoja, uimapaikkoja ja -halleja sekä riittävä valikoima erilaisia sisäliikuntapaikkoja”, aktiiviliikkuja listaa ja jatkaa: ”Vaihtoehtoja tarvitaan, jotta jokainen voi tehdä sitä, mistä pitää. Tarvitaan niin yksityistä, julkista kuin julkisin varoin subventoitua liikuntaa. Lähiliikuntapaikat ovat erityisen tärkeitä lapsille.”

Juoksu on aikatehokas laji

Räty on liikkunut paljon lapsesta asti. Lajivalikoimasta löytyy kaikkea mahdollista ratsastuksesta alppihiihtoon. Opiskeluaikana hän on tehnyt liikuntaa työkseenkin, myös ohjaajana useassa FIXissä. ”Muistot noista vuosista ovat erittäin mukavat. Olen tavannut silloin tällöin sattumalta entisiä asiakkaita. Silloin tulee fiilis, että olisi kiva jatkaa. Ohjaajana saa kokea niin paljon liikunnan iloa, ja suora palaute asiakkailta on niin aitoa.

”Viime vuosina monessa aktiivinen virkamies ja kahden pienen tytön äiti on keskittänyt omat liikuntahetkensä juoksuun ja sitä tukevaan lihaskuntoharjoitteluun esimerkiksi bodypumpiin tai kahvakuulaan.”

Juoksu on aikatehokas laji. Sitä voi tehdä missä ja milloin vain. Teen vaihtelevia harjoituksia, mutta varsinainen juttu on maraton. Startteja on nyt takana yhdeksän, viimeisin kesällä Tukholmassa. Huippuajoista en haaveile, mutta tavoite on itselle aina asetettava. Se on siellä neljän ja viiden tunnin välissä”, Räty paljastaa ja kertoo tekevänsä liikuntaharjoituksista aina merkinnät etukäteen kalenteriinsa. ”Silloin ei tule heittäydyttyä mielijohteesta sohvalle löhöä­mään.”

Arkiliikunta on hyvinvoinnin perusta

Laura Räty on koulutukseltaan lääkäri. Hän painottaa, että hyötyliikunnalla on valtava vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Siksi passiiviseksi muuttunut arki huolestuttaa häntä.”Tämä koskee niin aikuisia kuin lapsia. Pahinta on toimistotyö. Lääkärinäkin liikuin työpäivän aikana paljon enemmän kuin nyt. Jos liikunta jää harrastusten varaan, olemme pulassa. Tuskin kukaan ehtii harrastaa sitä kehonsa ja mielensä kannalta riittävästi. Siksi jokaiseen päivää tarvitaan reippaasti hyötyliikuntaa.”

Pomppiminen sallittu

Rädyn vastuualueeseen kuuluu myös varhaiskasvatus. Omatkin lapset ovat päiväkodissa, joten tuntuma päiväkodin arkeen on vahva. ”Sillä, mitä ammattilaiset tekevät pitkin päivää lasten kanssa on pienten liikuntatottumuksiin suuri vaikutus. Siihen ei tarvita ylimääräistä rahaa, vain kekseliäisyytttä”Mutta mikä kumma meitä aikuisia riivaa, kun olemme niin herkästi rajoittamassa lasten spontaania liikuntatarvetta ja -halua”, Räty pohtii ja tietää itsekin syyllistyvänsä samaan.”Ei saa kiipeillä, ei pompita, ei juosta sisällä! Tätä toistelemme kotona asiaa sen kummemmin miettimättä. Onneksi lapsia ei noin vain nujerreta ja he noukkivat valppaasti myös kaikki innostavat esimerkit. Ei tunnukaan pahalta harjoitella maratonille, kun perheen pienetkin ovat päättäneet valmistautua minimaratonille”, Laura Räty nauraa ennen kuin spurttaa innolla juoksuradalle.