Tuntuuko pomon soitto sairauslomalla aidolta välittämiseltä vai ikävältä kyttäämiseltä? Riippuu vastaajasta. Asenne ratkaisee. Se vaikuttaa vahvasti omaan ja koko työpaikan hyvin- tai pahoinvointiin, sillä sekä positiivisuus että negatiivisuus ovat tarttuvaa laatua.

Esimiehestä on helppo löytää syy omaan työpahoinvointiin. Kokonaisuus on kuitenkin monen tekijän summa. Viime kädessä asiaan vaikuttaa työntekijän oma näkemys.

”Jokaisella on vastuu työyhteisöstään. Juuri nyt tarvitaan myönteisyyttä, vaikka valittaminen saattaakin yhdistää. Negatiivisuus syö energiaa ja tappaa luovuuden, koska tällöin havaintokyky kapenee. Ei synny uusia ratkaisuja pulmiin. Esimiehen tehtävänä on virittää toiveikkuutta ja huolehtia siitä, ettei vajota murheen alhoon. Se ei hyödytä ketään”, painottaa professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista.

Opi näkemään hyvät asiat
Muutoksen myllerryksessä työelämässä tarvitaan tahtoa ja asennetta sekä uudenlaisia taitoja ja valmiuksia. ”Jos haluamme, voimme tehdä paljon sen eteen, että pääsemme itse muutoksen ohjaajaksi.”

Taidoista puhuessaan Marja-Liisa Manka nostaa esiin toivoa antavan ja lohdullisen käsitteen, psykologisen pääoman.
”Se on ihmisen sisäinen voimavara, jonka avulla hän voi kohdata vaikeita tilanteita sekä ehkäistä niihin liittyviä ahdistuksen ja turvattomuuden tunteita. Jokainen voi kehittää henkistä kuntoaan suuntaamalla katseensa siihen, mikä meissä on hyvää ja arvokasta. Kiitollisuutta voi harjoitella helposti ja tehokkaasti kirjaamalla asioita ylös.”

Psykologista pääomaa voi kasvattaa läpi elämän
Psykologisen pääoman ydinulottuvuudet ovat itseluottamus, sitkeys ja sinnikkyys, realistinen optimismi ja toiveikkuus.

”Pienet riskinotot ja niissä onnistumiset vahvistavat itseluottamusta. Toiveikas uskoo huomiseen ja etsii vaihtoehtoisia reittejä seinän noustessa toiveiden tielle. Huomion kiinnittäminen siihen, mikä on hyvin, lisää myönteisiä tunteita. Sitkeä jaksaa yrittää yhä uudestaan epäonnistumisista huolimatta.”
Jokaisen kannattaa katsoa peiliin ja harjoitella. ”Tutkimusten mukaan lähes puolet psykologisen pääoman taidoista on omissa käsissämme. Myös työnantajan kannattaa suosia ajattelutapaa, sillä psykologisella pääomalla on osoitettu olevan selkeä yhteys niin työtyytyväisyyteen, tuottavuuteen kuin terveyteenkin.”

Huolehdi myös fyysisestä kunnostasi
Henkisen kunnon lisäksi terveellisellä elämäntavalla ja fyysisellä kunnolla on todettu olevan selkeä yhteys koettuun työhyvinvointiin. ”Syömällä terveellisesti ja liikkumalla riittävästi voi jokainen vaikuttaa omaan jaksamiseensa.”
Marja-Liisa Manka kehottaa kohtaamaan myös omat möröt.

”Ongelmat kuuluvat elämään, mutta ne on otettava puheeksi työpaikallakin. Stressikin on positiivista tiettyyn pisteeseen asti, mutta negatiiviseksi muuttuessaan se syö voimat ja tekee meistä ikäviä ihmisiä. Siksi on hyvä tiedostaa omat rajansa. Myönteisten tunteiden ylijäämä suojelee meitä stressitilanteessa, koska arvioimme sitä silloin rauhallisemmin ja joustavammin. Myös kehon toimintakyky palautuu nopeammin.”

Voimia pitää jäädä vapaa-aikaankin
Töihin pitäisi olla kiva mennä, mutta on tärkeää, että sieltä on myös kiva lähteä pois. ”Silloin ihminen jaksaa tehdä ja nauttia asioista, jotka auttavat palautumaan ja rentoutumaan. Riittävä uni, liikunta, muut harrastukset, luonto ja meditaatio ovat tunnetusti hyviä tapoja.”

Kivastakin työstä on syytä palautua, jotta se tuntuisi kivalta jatkossakin. ”Palautumista vaikeuttavat negatiiviset tunteet ja vuorotyö. Tee siis joka päivä jotain kivaa. Ja ole utelias kuin Kaisa, joka otti 95-vuotiaana ensimmäisen kerran väriä hiuksiinsa”  työhyvinvoinnin asiantuntija innostaa.
Marjo Rautvuori