”Tykkään tehdä asioita yksin ja Kalliossa on siihen hyvät mahdollisuudet päiväsaikaan.”

Kallion jumppasalissa 66-vuotias mies hyppää narua hymyillen. Olo on kevyt. Kahdessa kuukaudessa hän on polttanut vyötäröltään kymmenen kilon rasvakimpun ja saanut juuri tietää, että kakkostyypin diabeteksen raja-arvoja hiponeet sokeriarvot ovat laskeneet normaaleiksi.

Esa Markkanen ei ole ollut koskaan lihava. Hän on harrastanut monenlaista liikuntaa ja elänyt mukavaa aktiivista elämää. Vuosikymmeniä hän palveli Suomen valtiota koti- ja ulkomaantehtävissä ja jäi eläkkeelle kolme vuotta sitten.
”Kilot vyötärön seudulle kertyivät vaivihkaa hyvän elämän lisämausteena. En niitä sen kummemmin ajatellut, ja nehän sai piiloon pikkutakin alle. Mutta kun rutiiniterveystarkastuksessa sokeriarvot kolkuttelivat kakkostyypin diabetesdiagnoosin rajaa, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Itsehän olin uhkakuvan itselleni piirtänyt sallimalla piilolihavuuden. Työ on kannattanut. Rasvaa paloi kilon viikkovauhdilla ja kahden kuukauden kuluttua sokeriarvot olivat kohdillaan.”

Päätin päästä eroon rasvasta
Millä Esa sai aikaan noin paljon noin lyhyessä ajassa?
”Tein arjen pienten askelten elämäntapamuutoksen, en mitään radikaalia enkä mitään kuuria, jollaisiin en usko. Pienensin annoskokoa. Kun ennen otin lautaselle neljä perunaa ja lihapullaa, aloin ottaa vain kolme. Vähensin hiilihydraatteja ja lisäsin vihanneksia. Siirryin saunaoluessa alkoholittomaan vaihtoehtoon ja juhlistan ateriaa viinillä enää joskus viikonloppuisin. En nipota ruuasta. Leivoskahvitkin ovat joskus paikallaan.”

Onnistunut muuttuja saa muutoksen kuulostamaan helpolta. ”Helposti kaikki on sujunutkin sen jälkeen, kun olin tehnyt vaativimman osan: päätöksen. Ruokaremontti oli välttämätön, ja tehokkaalla liikunnalla olen pystynyt kasvattamaan lihasmassaa samalla, kun turhat rasvakilot ovat karisseet. Mittaukset kannustavat aina eteenpäin. Vaaka antaa suunnan ylös- tai alaspäin. Mittanauha ja vyötärönympärys kertovat enemmän.”

Säännöllistä säpinää soluille
Esa vetää kovia harjoituksia 4–5 kertaa viikossa. Pakettiin kuuluvat uinti, kuntosali ja omat treenit, joihin hän on saanut oikeat opit Bodypump-, kahvakuula- ja muilta ryhmäliikuntatunneilta sekä yksityisopetuksessa. Lisäksi hänet saattaa nähdä kroolaamassa uimaopettajan pätevyydellä Mäkelänrinteen altaassa, kävelemässä, pyöräilemässä, kunnostamassa mökkimiljöötä, marjastamassa tai sienestämässä.

”Tykkään tehdä asioita yksin ja Kalliossa on siihen hyvät mahdollisuudet päiväsaikaan. Harjoituksissani pitää olla nopeutta ja voimaa, sillä minusta vasta silloin rasvanpoltto lähtee liikkeelle kunnolla. Lisäksi Jyväskylän yliopistossa on osoitettu tutkimuksin, että mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän pitäisi vanhenevia soluja ärsyttää, jotta soluissa tapahtuisi uudistumista. Tähän uskon. Rajumpia liikkeitä pitää tietysti tehdä oman kunnon mukaan kehoa kuunnellen.”

Toinen tärkeä asia on iloisen senio­riliikkujan mielestä jalkojen kunnosta huolehtiminen. ”Kun vanhempanakin pääsee liikkeelle turvallisesti, pysyy virkeänä kiinni elämässä. Tämän todistaa myös yli 90-vuotias äitini. Olen saanut hyvät geenit”, Esa naurahtaa tyytyväisenä.