Töölön Urheilutalo on liikuttanut helsinkiläisiä vuodesta 1967 lähtien. Talossa ovat uineet, saunoneet ja kuntoilleet niin tavalliset tossuntallaajat kuin tasavallan presidenttikin. Paikan vetonauloja ovat olleet kahvio Kuntopulla ja ajoittain kuumiakin tunteita herättänyt höyrysauna.

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, SVUL, ehti majailla toimitalossaan Töölön Urheilutalossa vajaat parikymmentä vuotta ennen kuin tilat jäivät liian pieniksi kasvavan järjestön tarpeisiin. Kun SVUL muutti Pasilaan vuonna 1985, sen oli vaikea enää hoitaa Töölössä sijaitsevia uimahalli- ja urheilutiloja.

– SVUL tarjosi tiloja Helsingin kaupungille, joka siirsi asian Urheiluhalleille eli käytännössä minulle neuvoteltavaksi, kertoo yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Veikko Vermilä. Hän siirtyi eläkkeelle kymmenen vuotta sitten.

Neuvottelut tuottivat tulosta

Sopimukseen päästiin pitkällisten neuvottelujen ja monen mutkan jälkeen. Urheiluhallit maksoi Töölön Urheilutalon liikuntatiloihin oikeuttavista osakkeista seitsemän miljoonaa markkaa, kun alkuperäinen pyyntihinta oli 11 miljoonaa. SVUL tarjosi Urheiluhalleille henkilökuntaa vanhoina työntekijöinä.

– Jälkikäteen ajatellen kaikki meni meidän kannaltamme onnellisesti. Saimme hallipäälliköksi erinomaisen ammattitaitoisen ja osaavan Kirsi-Marja Mustakarin. Loimme uuden organisaation ja jatkoimme vuokrasopimusta Kuntourheiluliiton kanssa. Heidän vetämänsä kuntosali- ja kuntoliikuntatoiminta jatkui kaupan jälkeen vuoteen 1996 saakka, Vermilä kertoo.

Houkuttimena höyrysauna

Iso uudistus oli molempien sukupuolten yhteisen höyrysaunan rakentaminen. Sauna oli ensimmäinen laatuaan Helsingissä ja sillä haluttiin luoda uimahalliin mannermaista kylpylätunnelmaa.

Höyrysaunasta tulikin varsinainen vetonaula.

– Ensimmäisissä omissa laskelmissamme talon kävijämäärä oli 140 000 – 150 000 asiakasta vuodessa. Siitä se alkoi nousta voimakkaasti, Vermilä kertoo.

Vuonna 2016 kävijöiden määrä oli kivunnut lähes 272 000:een, mikä ei toki ollut yksin höyrysaunan ansiota.

Parempi olla omat saunat

Sekasaunominen ei kuitenkaan sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Henkilökunnalle alkoi tulvia palautetta joidenkin miesten epäasiallisesta käytöksestä, ja moni nainen kieltäytyi enää menemästä höyrysaunaan. Asiaa puitiin myös julkisuudessa.

Miesten ahtautuminen naisten viereen yritettiin estää matalalla teräskaiteella. Ei auttanut. Seuraavaksi kaide vedettiin koko lattian poikki, mutta miehet kiepsahtelivat yhä kotoisasti naisten puolelle.

Lopulta tila piti jakaa väliseinällä kahtia naisten ja miesten osastoiksi. Myös höyry piti jakaa, mikä ei Vermilän mukaan ollut ihan halpaa lystiä.

– Tämän episodin jälkeen teimme kaikkiin uimahalleihimme omat höyrysaunat naisille ja miehille, hän sanoo.

Töölön tähti

Miesten ja naisten omissa löylysaunoissa istuttiin lauteilla leppoisissa tunnelmissa. Ilta-Sanomien urheilutoimituksen entinen esimies Esa Sulkava kävi Töölön Urheilutalossa Sanomien omalla koripallovuorolla ja löylytteli sen jälkeen usein yhtä aikaa presidentti Mauno Koiviston kanssa. Suomen tunnetuin lentopalloilija, helsinkiläisessä Sikariporras-seurassa pelannut presidentti kävi lentopalloilemassa Töölössä pari kertaa viikossa. Myös entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on kuulunut talon vakituisiin kävijöihin.

– Manu oli Töölön tähti mutta niin vaatimaton kuin olla voi. Turvasääntöjen mukaan presidentillä piti olla yksityinen pukuhuone, mutta eihän hän sinne mennyt. Hän oli meidän muiden mukana ja viihdytti jutuillaan pelikavereita pukuhuoneessa, Sulkava muistelee.

Kahvihammasta kolottaa

Pelin ja saunan jälkeen presidentti Koivisto halusi yleensä ostaa kahvin Kuntopulla-kahviosta. Talon kahvio houkutteli muitakin asiakkaita hyvällä tuoksulla ja herkullisilla pullilla, ja moni jäi sinne istuskelemaan pitkäksi aikaa.

– Manulla ei ollut käteistä rahaa mukana ja hän lainasi vitosen hallipäälliköltä. Seuraavalla kerralla hän maksoi velkansa takaisin mutta lainasi taas uuden vitosen kahvia varten, Sulkava kertoo.

Vermilä ja Sulkava eivät muista, miten kuvio päättyi: maksoiko Manu viimeisenkin vitosen takaisin vai jäikö hän hallipäällikölle auki.

Kettukerho kokoontuu

Vermilä ja Sulkava ystävystyivät Kettukerhossa. Vuodesta 1987 lähtien kokoontuneen ja parikymmentä vuotta toimineen kerhon ideana oli ”edistää avoimella keskustelulla liikunnallista toimintaa Urheiluhallien tiloissa.” Urheiluhallien toimitusjohtaja ja keskeisten urheilulehtien vastaavat toimittajat istuivat välillä pitkääkin iltaa, söivät, joivat, saunoivat, keskustelivat ja ideoivat.

– Toimintaa täytyy päivittää säännöllisesti. Oli pysyttävä ajan hermolla ja mietittävä, miten voimme palvella liikunnan harrastajia tehokkaammin ja tasokkaammin. Yksi parhaista ideoistamme oli sisäliikuntamuotojen kehittäminen, Vermilä toteaa.

Liiku itsesi iloiseksi

Töölön Urheilutalon Liikuntapalvelut monipuolistuivat, kun Urheiluhallit perusti taloon hyvän mielen kuntokeskuksen, FIX Töölön, vuonna 1997. Se kannusti ihmisiä liikkumaan ilman suorittamista ja tiukkapipoista puurtamista ja viihtymään liikunnan parissa. Tunnuslauseeksi tuli ”Liiku itsesi iloiseksi”.

– Se puri hyvin ja kuntokeskus sai valtavan suosion. Kaikki salit olivat syksyisin täynnä, Vermilä sanoo.

– Satsasimme uusiin liikuntamuotoihin ja palkkasimme muutamassa vuodessa kymmenen uutta ohjaajaa.

Urheiluhallit kartoitti Kuntourheiluliiton kanssa, millaista liikuntaa kuntalaiset halusivat harrastaa. Kestosuosikkien, uinnin ja kävelyn lisäksi ihmisiä kiinnostivat uudet lajit. Myös yritykset olivat kiinnostuneita ostamaan liikuntapalveluita työntekijöilleen.

– Kuuntelimme asiakkaiden palautetta ja tarjosimme liikuntamuotoja heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaan, Vermilä sanoo.

Talo tuli tarpeeseen

Vesijuoksu oli yksi lajeista, jonka Urheiluhallit nappasi valikoimiinsa kansainvälisiltä messuilta 2000-luvun alussa. Yhtiö toi ja markkinoi vesijuoksun Suomeen, ja kahdessa vuodessa se levisi koko maahan.

Samalla alkoi hitaammin etenevien vesijuoksijoiden ja nopeammin etenevien uimareiden välinen, toistaiseksi loppumaton kiista allastilasta. Etenkin naiset ottivat uuden lajin omakseen. Miehiä näkyi harvemmin polkemassa vettä vyö ympärillään.

– Liikunnan monipuolistuminen ja ryhmäliikunnan tulo vaikuttivat merkittävästi siihen, että naisetkin alkoivat käydä kuntosalilla. Salitreeniä ei pidetty enää pelkkänä raudan kolisteluna, Sulkava toteaa.

Ylipäätään koko Töölön Urheilutalo tuli suureen tarpeeseen.

– Sitä ennen Töölö oli musta aukko kaupungin uimahallikartalla, Sulkava sanoo.

 

HISTORIAA
SVUL:n talosta Töölön Urheilutaloksi

  • Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) kasvoi voimakkaasti 1960-luvun alussa ja sen toimitilat Yrjönkadun uimahallin rakennuksessa jäivät liian pieniksi. Liittokokous päätti vuonna 1964 lähteä rakentamaan omia toimitiloja, jotta kattojärjestö lukuisine jäsenliittoineen mahtuisi saman katon alle.
     
  • Helsingin kaupunki luovutti toimitaloa varten vuokratontin Töölöstä Topeliuksenkadun ja Töölöntullin kulmauksesta. Talon suunnitteli arkkitehti Einari Teräsvirta, joka oli sekä kokenut urheilutilojen suunnittelija että menestynyt telinevoimistelija.
     
  • Talon rahoitusta ja rakentamista hoiti rahoitusteknisistä syistä perustettu Töölön Urheilutalosäätiö, joka myös ylläpiti kiinteistöä myöhemmin. Säätiössä olivat mukana SVUL, Helsingin kaupunki, Työterveyslaitos ja SVUL:n Helsingin piiri.
     
  • Varsinaiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa 1965. Rakennus valmistui maaliskuussa 1967 ja talon juhlavat vihkiäiset pidettiin 29.4.1967 suuressa palloiluhallissa. 500 kutsuvierasta täytti juhlahallin viimeistä paikkaa myöten. Mukana oli runsaasti arvovaltaisia vieraita, muun muassa tasavallan presidentti, pääministeri, eduskunnan puhemies ja puolustusvoimien komentaja.
     
  • Töölön Urheilutaloon rakennettiin seitsemän maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta. Ylimpiin kerroksiin asettuivat SVUL ja sen jäsenliitot. Alakerroksiin muuttivat muun muassa Työterveyslaitos, SVUL:n Helsingin piiri ja Suomen Urheilulehden toimitus. Maanalaisiin kerroksiin tulivat uimahalli ja muita urheilu- ja kuntouttamistiloja saunoineen ja pukuhuoneineen sekä huoltotiloja, parturi, kampaamo ja kahvio.
     
  • Talon liikuntatilojen palveluista vastasivat SVUL ja Suomen Kuntourheiluliitto.
     
  • 1970-luvun lopussa kiinteistö alkoi olla vanhentunut ja liian pieni järjestön tarpeisiin. SVUL muutti uusiin toimitiloihin Pasilaan vuonna 1985.
     
  • Urheiluhallit osti rakennuksen urheilu- ja uimahallitilat vuonna 1987 ja aloitti siellä uimahalli- ja palloilutoiminnan. Suomen Kuntourheiluliitto jatkoi vielä kuntosali- ja kuntokoulutoimintaa, kunnes Urheiluhallit otti myös tämän palvelutarjonnan itselleen. Hyvän olon kuntokeskuksen, FIX Töölön avajaisia vietettiin elokuussa 1997.

Lähteenä käytetty myös:
Töölön Urheilutalo, Rakennushistoriallinen selvitys, Arkkitehtitoimisto Gramatikova & Lindberg, 2017